Kouluni alkaa muutaman päivän kuluttua ja kesän voi siis olettaa olevan koko ajan enemmän takana päin. Tuntuu kuin kesä olisi hujahtanut ohi kuin juna, matkalla jonnekkin kauas. Ja mitä tästä kesästä jäi käteen. Tuntuu kuin kesästä ei olisi saanut tarpeeksi irti, onhan se harvinainen ilo vain kerran vuodessa. Kesään kuuluu mansikat ja herneet, junalla matkustaminen, kirjojen ahmiminen, kultuuri (museo tai teatteri), ruskettuminen, kavereiden näkeminen ja soutelu. Mutta mitä tänä kesänä jäikään tekemättä!!! Minäkin olin töissä joten aikaa lähteä jonnekkin ei niin helposti löytänytkään kalenterista. Onneksi kirjat ovat monen sään pelastus. Sataa tai paistaa (liikaa) on hyvä tarttua kirjaan, mennä ulos makaamaan ja ottaman aurinkoa tai järvelle. Mansikkaa eväänä. :)
Kesän juoksut alkavat siis kirjaimellisesti olla ohitse. Minulla oli koko kesän kestävä tavoite. Käydä juoksemassa aina välillä, eli noin kerran viikossa. Kyllä kunnon huomasi kasvavan, vaikka se ei ehkä ole se oma juttu. Mutta pitäähän kaikkea kokeilla. Voihan sitä ehkä silloin tällöin juosta, mutta ei säännöllisesti.
Vielä on muutama päivä ja voisi keksiä jonkin mukavan tempauksen, jotta tämä kesä jäisi mieleen muutakin kuin kesänä, jolloin ei tapahtunut mitään. Onneksi huomenna saa ajokortin, niin voisi keksiäkkin jotain. Siis jos saan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti