Minun Jouluni

Myöhästyneet jouluntoivotukset täältä!

Mitä teidän jouluun kuului? Toivon, että kaikilla oli mukava ja rentouttava joulu, ilman stressiä.

Oman jouluni vietin vanhempieni ja yhden isovanhempani luona. Kävin myös tervehtimässä muita isovanhempia joulun aikaan. Jouluaatto meni melkeimpä kokonaan kotosalla. Aamulla sai nukkua pitkään ja heräillä rauhassa. Iltapäivällä söimme jouluaterian yhdesä perheen ja vaarini kanssa. Mitä teillä kuuluu joulupöytään? Meidän kattaus koostui perinteisistä laatikoista, kinkusta ja kalkkunasta ja kalasta. Myös rosolli ja joululimppu löytyi pöydästä.

Joulukuusi oli tuotu edellisenä päivän ja koristeltu myös. 

Illan hämärässä olemme yleensä käyneet haudoilla. Oman pappani, ja äidin isovanhempien. Valon määrä haudoilla on niin kaunista. Itseäni haudoilla käynti rauhoittaa, siellä unohtaa hetkeksi kaikki sähläämiset ja kiireen. Mieleen tulee muistoja, mutta myös ikävä.

Iltaan kuuluu myös joulusauna, toinen asia joka rentouttaa ja puhdistaa. Saa tutkiskella mielen sopukoita saunan lämmössä.

Lahjojen jaon jälken olen käynyt iltakirkossa. Se viimeistään pysäyttää miettimään joulun sanomaa. Miksi teemme näitä kaikkia asioita. Miksi kaikilla on kiire ja stressiä, kun se joulu on tässä. Se on ollut koko ajan. Jouluun pitäisi lähteä sillä asenteella, että nyt nautimme toistemme seurasta, perheestä ja ystävistä. Vähän sellaisella go with the flow-asenteella. Ei se ole niin tarkkaa, jos jouluruoka ei ole pöydässä tasan kello kolme. Eikä se pakettien määrä. Ajatus on tärkein, yksikin lahja on liikaa, jos se on ostettu vaan koska niin kuuluu tehdä. Itse kun ostan lahjoja, ajattelen sitä henkilöä, ostain jotain mitä hän tarvitsee tai mikä voisi oikesti ilahduttaa. Sen ei tarvitse olla kaupan kallein tavara, vaan jotain juuri sille henkilölle. Minusta lahja viestittää, siitä että toinen on tärkeä. Haluan muistaa sinua, olet tärkeä.
                                                     

Ajatuksia kummiudesta

Joulukuussa minusta tuli kummi ensimmäistä kertaa elämässäni.

Ystäväni on pitkään yrittänyt lasta ja onnellisena seurasin raskauden etenemistä. Se hetki kun he pyysivät minua lapsen kummiksi oli erittäin mieleenpainuva. Olin todella otettu siitä, että he luottivat minulle tuon tehtävän. Kastetilaisuus oli kaunis. Vanhempien lähipiiri oli paikalla ja kummit. Pieni nukahti kastamisen jälkeen ja nukkui melkein koko ajan. Vaikka hän meni sylistä syliin.

Ennen kastejuhlaa mietin, osaanko olla kummi. Millainen on hyvä kummi, osaanko varmasti. Itselläni on ollut maailman parhaat kummit. Heille on voinut puhua asioista, joista en ole puhunut vanhempieni kanssa. Heidän kanssaan on tehty kivoja asioita. Heiltä on saanut monenlaista apua. He ovat olleet perheen ulkopuolisia aikuisia. Luotettavia, huomaavaisia. He ovat olleet elämässäni läsnä.

Toivon, että voisin olla yhtään samanlainen. Että pystyisin olemaan tuon pienen pojan elämässä silloin kun hän tarvitsee aikuisia ystäviä elämäänsä. Ja muutenkin, että saisin tehdä kaikkea mukavaa hänen kanssaan. Käydä lintsillä ja leffassa.

Kummin tehtäviin kuuluu myös huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta vanhempien kanssa ja rukoilla lapsen puolesta.

Olen ilolla lapsen elämässä mukana ja rukoilen hänen puolestaan.

Haluan liittää tähän kauniin Kaarina Helakisan runon, jonka muistan jo omasta lapsuudesta. Runo oli tauluna lapsuudenkotini seinällä.

Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
"No nyt se on elämässä."

Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä."
Isä kysyi: "Näkyjäkos sinä näät?"
Ja minä: "No ihmeitä kyllä."

Sinä olit se ihme tietysti
- vaikka parkuun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

"Sill' on ripsissä tähden säkeneet",
isäs naurahti ja keksi:
"Sen varpaat on puolukan raakileet."
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
Me puhuttiin toisillemme.

Miten vietin itsenäisyyspäivää

Heippa!

Joulu lähestyy, mutta ennen sitä ehdimme juhlia 100-vuotiasta Suomea. Itse olimme ystävien kanssa minun luonani. Teimme ruokaa ja leivoimme. Illalla katseltiin linnanjuhlia herkkujen kanssa. Asuja oli monenlaisia ja moneen makuun. Ennen kuin pääsimme katsomaan pukuloistoa, kävimme Jyväskylän Harjulla katsomassa kynttilöin valaistuja Neron portaita ja laulamassa Maamme laulun.

Järjestin ystävilleni myös Suomen historiaan/kirjallisuuteen/musiikkiin liittyvän tietovisan ja ajattelin, että tekin pääsette kokeilemaan tietojanne siinä. Jotkut kysymyksistä ovat helppoja, mutta jotkut hieman haastavampia.

1. Kuka oli Suomen ensimmäinen presidentti?

2. Kuka on ollut ensimmäinen nainen ministerinä? (1920-luvulla)

3. Minä vuonna Suomessa käytiin sisällissota?

4. Mainitse 3 suomalaista säveltäjää itsenäistymisen ajalta

5. Mikä vuonna 1917 säädetty laki toimi tarkoitustaan vastaan lisäten mm. rikollisuutta ja alkoholin kulutusta? Minä vuonna laki kumottiin?

6. Mikä tasa-arvoon vahvasti liittyvä asia taattiin lailla 1917? Suomi oli ensimmäisiä maailmassa tässä asiassa.

7. Kuka oli Suomen presidentti talvisodan aikaan?

8. Kuka on Suomen kansalliskirjailija? Entä kansallisrunoilija?

9. Mainitse 10 merkittävää kirjailijaa itsenäisyyden ajalta.
 (Paljon oikeita vastauksia)

10. Suomi on voittanut kaksi Nobel-palkintoa, ketkä ovat ne voittaneet ja mistä?


Mukavia tietovisailuhetkiä! Oikeat vastaukset alempana.

 

1. K.J.Ståhlberg

2. Miina Sillanpää

3. 1918

4. Oskar Merikanto, Toivo Kuula, Jean Sibelius

5. Kieltolaki, 1932

6. Yleinen ja yhtenäinen äänioikeus

7. Risto Ryti

8. Aleksis Kivi ja Johan Ludvig Runeberg

9. Hella Wuolijoki, Kirsi Kunnas, Sofi Oksanen, Väinö Linna, F.E.Sillanpää, Mika Waltari, Maria Jotuni, Aino Kallas, Tove Jansson, Mauri Kunnas

10. F.E.Sillanpää -kirjallisuus ja Martti Ahtisaari -Rauhan Nobel