Elämää, ei sen enempää...

Höpinöitä elämästä ja arjen pikku asioista

torstai 31. lokakuuta 2013

:)

En oo taas kirjottanu, mut tuntuu et tässä on ollu kaikenlaista jutskaa ja sellasta. Nytkin pitäs olla tekemässä äikän esseetä. Lupasin tuossa aikasemmin että tulee vielä asiaa Siljasta ja F.E Sillanpään kirjasta, mut sen aika ei ole nyt.

Kamala kun nyt on niin pimeää ja kuraista, ainakin täällä maalla. Koiran tassut saa pestä jos vähänkin käy ulkona ja melkein omatkin tassut. ;)

Mä oon alottanu sellaseen vihkoon kerää kaikkii tavaroita, siis niiden kuvia... Leikannu lehdistä ja liimannu sinne vihkoon. Se on sellanen haavetavaravihko. Et mitä kaikkee haluis omaan asuntoon kun muuttaa pois kotoo. Ja kun siinä vaan haaveillaan niin hinnalla ei oo väliä. Se on ihan mukavaa jos haluaa haaveilla tulevaisuudesta ja itsenäisestä elämästä.

Mä oon miettiny et vaikka tuntuu että päivä menee hirveen nopeesti ja et tarvis lisätunteja et vois tehä viel enemmän.  Mut sitten kumminkin kuinka paljon päivään mahtuukaan. Tunteita ainakin ja vaikka ei olis montaakaan tunnetta  niin ainakin perustunteet saattaa vaihdella. Aina ei osaa nimetäkkään niitä. Mun päivään ainakin mahtuu vaikka mitä. Pieniä asioita. Eilenkin kun lähdin sponttaanisti kavereiden kanssa Tampereelle koulun jälkeen näin yhden entisen opettajani (joka on aivan ihana) ja ehdin vielä ranskan tunnille illalla.


Istuin Pariisin taksis
mietin et mä haluisin kuolla,
ajoin hautausmaan ohi,
mitä jos maatuisin tuolla.

Tottunu oleen vahvin aina kaikist,
tutut unelmat oli muuttunu painajaisiks.


Ilman apuu en olis täällä ollenkaan.

Tää menee niille joil on paha olla,
kun elämä lyö sata nolla...

Cheekin biisistä niille joil on paha olla.

http://www.youtube.com/watch?v=XzQYyOU-4tA

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Nuorena nukkunt

Moipsan taas!

Meille annettiin koulussa tehtäväksi pitää lukipäiväkirjaa jostain tietystä kirjasta. Kirjan piti olla suomalaisen kirjoittajan kirjoittama klassikko. Minä valitsin F.E Sillanpään nuorena nukkunut. Itselläni on mielikuva että kirja on koskettava, se kertoo nuoren tytön Siljan tarinan. Silja joka joutuu orvoksi ja monien vaiheiden jälkeen kuolee onnellisena.  Muuta mielikuvaa itselläni ei ole kirjasta, mutta odotan kyllä millaisia tunteita ja ajatukia kirja herättää. Millainen on luonteeltaan Silja ja mitä kaikkea hän saa elämässään kokea. Millaiseksi kuvataan Suomi ja miten Silja päätyy kohtaloonsa, kuolemaan. Ja millaisia ovat kirjan muut hahmot ja miten he vaikuttavat Siljan elämään. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1931. Tämäkin herättää mielenkiintoa, voiko Siljan tarinan tuoda nykyhetkeen ja kuinka Siljan elämästä löytää yhtäläisyyksiä omaan elämään.

Nyt vain peiton alle lämpimään lukemaan, myöhemmin on luvassa lisää Siljasta.