Videopostaus

Meillä oli koulussa ilmaisun kurssilla tehtävänä tehdä videopostaus. Ajattelin laittaa sen myös tänne.
Aiheena siinä on teatteri ja se mitä se merkitsee minulle ja mitä fiiliksiä se herättää. Ensimmäiseksi videopostauksesksi se on mielestäni ihan ok, vaikkakin olen hyvin verkkainen puhumaan. En ollut suunnitellut tätä sen tarkemmin, muuten kuin niin mitä kaikkea aion kertoa.
Heittäkäähän kommenttia alle, mitä piditte ja mitä voisi vielä kehittää.  :)

Fiilis on jeejee!

Heipä hei! Eilen illalla kävin Jyväskylän kaupunginkirkossa nuorten messussa, tunsin oloni kylläkin hieman vanhaksi.Tuntui että monet siellä oli paljon nuorempia, ikäkriisi, olenko muka niin vanha etten ole nuori enää. Vaikka olen aikuinen, tuntuu että lasken itseni vielä nuoreksi.Mutta oli kiva nähdä millainen kaupunginkirkko oli sisältä. Suosittelen kirkkojen ystävää käymään, koska se tunnelma ja koska se on vanha kirkko, niin se arkkitehtuuri ja maalaukset!

Kuokkalan silta

  

Jyväskylän kaupunginkirkko

Mukavaa syyskuun loppua kaikille!!!

Viikonloppu oli voimaannuttava

 Tervehdys, tuulahdus!!

 Ihanaa, oli pitkä viikonloppu. Oli niin mukavaa käytiin saunassa. Se on aina ihan oma hommansa, kun tuo vedet järjestä ja laittaa saunan pesään tulen. Kun käy uimassa, saa hukuttaa ne huolensa sinne järveen. Se on kaikin puolin puhdistavaa.

Käytiin myös äidin kanssa Tampereella shoppailemassa.Oli mahtavaa kun löysi mitä tarvitsi ja itselleen myös palkinnoksi jonkin jutun mistä on haaveillut. Olen tehnyt palapeliä, joten ostin nyt seuraavan odottamaan. Siinä on yleiskuva Pariisista.  Nyt olen tehnyt palapeliä, jossa on kuva eräästä katedraalista Barcelonasta. Sain sitä todella paljon eteenpäin, koska oli aikaa paneutua siihen. Ajettiin myös Kaarina Kaikkosen Varjo-työn alitse. Se on aina yhtä vaikuttava näky. Aivan oikein, siinä on pikkutakkeja roikkumassa kadun yllä. Minusta siinä on jotakin kiehtovaa.

Saunaa, shoppailua ja sielu lepää. Tässä kiteytettynä rentouttava viikonloppuni!

Tänään alkoi ilmaisun opinnot. Siinä joutui miettimään omaa itseään ja myös antamaan jotain itsestään. Mutta se oli niin antoisaa, koska sai pohtia niitä rakkaita oman ilmaisun muotoja ja tapoja. Toisaalta se oli hieman ahdistavaa, koska ilmaisussa antaa niin paljon itsestään, omia tunteitaan, kokemuksiaan ja sitä syvintä. Mutta kyllä siinä saakin, nyt kun tätä tekee koulussa, joutuu ehkä miettimään eritavalla sitä miten sietää sitä epävarmuutta ja että ihmiset tulevat eritavalla iholle kuin ennen. Koska kun ilmaisen itseäni teen sen jotta minun oloni olisi parempi ja käyn läpi omaa itseäni ja teen sitä mitä tykkään. Eli kirjoitan, näyttelen. Mutta nyt tämä tuntuu erilaiselta ja tapahtuu koulussa ja luokkakavereiden kanssa. Asetelma on toinen. 

Näissä tunnelmissa, hyvää alkavaa viikkoa!

The procrastinating beauty blogger tag–blogihaaste!

Noniin, heipähei! Nappasin tällaisen haasteen blogista Kaksinaamainen. Kuten olette huomanneet, en kirjoita kovin paljoa kauneus, meikki yms juttuja, joten nyt oli hyvä aika tarttua siihen haasteen muodossa. Paljastuksia olkaa hyvät :)

 

1.Nimeä kauneusrutiini, jota harvoin teet?

 Jalkojen rasvaus ehkä. Yritän tehdä jalkojen rasvauksen säännöllisesti, mutta tällä hetkellä se on mahdollisimman epäsäännöllistä. Mun jalat on tosi kuivat, joten niitä pitäisi muistaa rasvata säännöllisesti.  Mutta no, meikkaaminen ylipäätään, joskus tulle meikattua enemmän ja joskus taas tosi harvoin. Ehkä juhliin tai spesiaaliin tilanteeseen ennemmin. Yleensä meikattomuuteen on syynä laiskuus.

 2. Meikkisiveltiemiesi pesu - onko se jotain mitä teet säännöllisesti? 

  Sanotaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Voi kauhee, nyt saan satikutia.

 3.Kuinka kauan kestät olla lohjenneilla kynsilakoilla?

Liian kauan. Monesti katson kyllä kynsiäni ja ajattelen, että noille täytyisi tehdä jotain. Mutta kun yleensä hoidan kynteni niin teen sen pidemmän kaavan mukaan. Eli sellaisella asialla jossa on kolme erilaista pintaa. Näin hyvin hallitsen käsitteet... Ja kynsinauhat hoidan samalla.

  4. Kuinka kauan voit siirtää myöhemmäksi jonkin loppuneen kosmetiikkatuotteen uudelleen ostamista/korjaamista?

Hmm, se riippuu tuotteesta, perusmeikejä, hiusaineita ostaisin todella pian. Melkein jo ennen kuin entiset ovat loppuneet. Mutta ehkä jonkin tuotteen, jota käyttää harmemmin ei myöskään osta heti uutta. Puhutaan varmaan päivistä. 

Victoria´s secret, oli pakko sortua!

5. Mikä on kauneudenhoidon paha tapasi?

 Eikö niitä ole tullut tässä jo :) Mutta sanotaan että se että pesen kyllä silmämeikin hyvin pois, mutta muuta meikkiä en pese yhtä hyvin.

6. Nimeä jotain ei-kauneusaiheista, jonka tekemistä välttelet ja siirrät aina myöhemmäksi?

Siivoaminen! Mutta sekin on pakko tehdä välillä...

7. Kun olet lähdössä jonnekin ulos, jätätkö laittautumisen aina viimetippaan

 Aina tulee  kiire. Ei vain voi aloittaa  tarpeeksi ajoissa. Sitten hyvässä tapauksessa jotain unohtuu tai aina kun stressaan siitä että ehdinkö, hikoan... Lähdes siinä sitten kun on kuuma. 

8. Pystytkö sitoutumaan ostoslakkoihin

 En ehkä pysty aivan täysin, mutta pystyn kylä rajoittamaan sitä. Ensinnäkin siten että en käy kuin ruokakaupassa, saati sitten avaa mitään verkkokauppaa.

 9. Kuinka hyvässä järjestyksessä pidät meikki- ja kynsilakkakokoelmiasi?

Kynsilakat on tosi hyvässä järjestyksessä, melkein sävyttäin lajiteltuna. Mutta meikkipussi on melko sekamelska. Tai sanotaanko hallittu kaaos. Ne ovat kyllä tietyssä järjestyksessä, mutta se järjestys vaan räjähtää käsiin välillä. 

Innostuiko kukaan tarttumaan haasteeseen?  

Syysaamu Jyväskylässä

Ihana aurinkoinen aamu, oli pakko lähteä ulos pyöräilemään. Kiersin Jyväsjärven elio noin 14 kilometriä ja pakko oli pysähtyä ottamaan kuvia kun oli niin kaunista :)
Ihanaa oli nauttia elämästä tässä hetkessä. Onnellinen olo. Olisin mielelläni viettänyt enemmän aikaa ulkona, mutta koulu kutsuu.

I dreamed a dream

"I´m just a dreamer, I dream my life away today..."

Mistä te lukijat unelmoitte?

Minä unelmoin omasta kodista, perheestä, unelma-ammatista. Niihin liittyviä unelmia on varmasti monella. Haaveilen myös siitä että saisin matkustaa ja nähdä, maistaa ja jakaa asioita, kirjoittaa ja kertoa siitä mitä olen nähnyt. Lukea, nautiskella, tuntea, sisustaa, näytellä, saada lapsia... Välillä tuntuu että unelmoi ja haaveilee niin paljon että se sattuu. Ja välillä tuntuu että unelmat eivät ikinä toteudu ja että ne ovat jossain kaukaisuudessa mahdollisesti jo toteutuneita asioita.

Itse voit kuitenkin vaikuttaa unelmien toteutumiseen olemalla aktiivinen. Tietysti on myös sellaisia unelmia joita on yhden ihmisen vaikea toteuttaa. Mutta jos miettii unelmia, jotka koskevat omaa elämää. Neiiden toteutuminen saattaa odottaa vain oikeaa aikaansa. Esimerkiksi perhe ei synny silmänräpäyksessä. Mutta kun löytää sen oikean on kaikki siinä. :)

Eräs ystäväni sanoi kerran että ei millään jaksaisi toteuttaa niitä unelmia jotka olisi toteutettavissa. Mutta silloin täytyy vaan odottaa että on voimia siihen. Joskus taas unelman toteuttamiseen on oiva tilaisuus, mutta sitä tilaisuutta ei tule käytettyä ja saattaa olla katkera siitä että ei tehnyt mitään silloin unelmansa toteuttamiseksi.

Jokainen pienikin unelma voi olla jollekkin suuri. Jokainen  pieni unelma, johon kukaan muu ei usko, voi olla toiselle voimavara. Jokainen mahdottomalta tuntuva unelma on jollekkin totta.

Uskokaa unelmiin, tehkää töitä niiden eteen. Ja  jos et jaksa, pyydä apua, jonkun unelma voi olla toisen auttaminen.

Minä unelmoin omasta kodista: