Vuoden 2017 vegaanihaaste

Vegaanihaaste on täällä taas! Joka tammikuu ajaudun tähän ristiriitaan itseni kanssa. Kun haluan kokeilla, mutta sitten tulee ahdistus: en osaa, en tiedä, pystynkö... Tänä vuonna olen kuitenkin ottanut askeleen oikeaan suuntaan. Pyysin koululta tammikuun ajaksi itselleni vegaanisen ruuan, olen kokannut sitä itse ja pyrkinyt että en salli itselleni poikkeuksia arkena, vain viikonloppuisin. Olen yleensä vanhempieni luona viettämässä viikonloppua, joten en voi olettaa, että he pitäisivät minulle tarjolla täysin vegaanista ruokaa ja vielä monia eri vaihtoehtoja.

Viime viikolla olin vegaanihaasteen järjestämällä luennolla Jyväskylässä. Luennolla kerrottiin omia kokemuksia vegaanisuudesta ja siihen liittyvistä sosiaalisista paineista. Kuinka vaikeaa saattaa olla sen kertominen, että en syö lihaa, enkä ruokia, joissa on eläinperäisiä tuotteita. Kuitenkin niin että ei loukkaa toista, mutta kuitenkin niin että elää omien arvojensa mukaisesti. Itse olen huomannut, että ei ehkä tule kerrottua asiasta niille joiden pöydässä syön, mutta toisaalta se ei ole itselleni ongelma. Enemmän huomaan sen, että vaikeampaa on asettaa itselleen ne rajat oman syömisensä kanssa. Kun julkisesti syö vegaaniruokaa, niin tuleeko kotona yksin sorruttua useammin. Olen tämänvuotisen ja aikeáisempien haasteiden aikana todennut, että täyttä vegaania minusta ei ehkä tule, mutta voisin kokeilla semivegetarista tai pescovegetaristista ruokavaliota. Semivegetaristi ei käytä punaista lihaa, mutta kalaa ja kanaa. Pescovegetaristi taas syö kalaa, mutta ei mitään lihaa.

Luennolla kerrottin myös vegaanisen ruokavalion koostamisesta. Palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä pitäisi syödä 5 annosta päivässä, viljavalmisteita 6 annosta päivässä, juureksia, vihanneksia ja sieniä 4 annosta, marjoja ja hedelmiä 2 annosta ja kasvirasvoja 2 annosta. Monet annoksista ovat vähintään, joten enemmänkin on suositeltavaa syödä. Lisäksi vegaaneille suositellaan erilaisia ravintolisiä, kuten b12-vitamiinia ja d-vitamiinia.
Itseäni tämä auttoi hahmottamaan, mitä on hyvä vegaaninen ruokavalio. Seitanille, kun keksittäisiin useampi vaihtoehto... Koko elämäni kun olen ollut sekasyöjä, burgerista -jonka välissä on lihapihvi- luopuminen on melkein kaikista vaikeinta. Ja Fazerin sinistä ei voita mikään.

Olen joutunut perustelemaan eräälle kaverilleni sitä, miksi vegaaninen ruokavalio on hyvä vaihtoehto ja että se on terveellistä, eikä pelkästään rehuja. Kasvissyönnillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Esimerkiksi painoindeksi on matalampi ja sydän- ja verisuonisairauksia ei juuri ole kasvissyöjillä, kolestroli on matalampi.Ja ajattele ystävä hyvä niitä eläimiä. Itsekkäästi aion kuitenkin jatkaa ainakin tietyllä tasolla eläinperäisen ruuan syöntiä. Punaisenn lihan voisi  pääsääntöisesti korvata vain tietyllä metsästetyllä riistalla.

Nyt oli tiivistetty tietopaketti höystettynä omilla ajatuksillani. Mukavaa Tammikuuta!

Uusi vuosi, vanhat jutut

Vuosi vaihtui, hups vaan. Viime vuoteen mahtui isoja asioita, hauskanpitoa, kyyneleitä ja uusia ihmisiä. Osallistuin vegaanihaasteeseen ja lukuhaasteeseen, järjestelin työssäoppimismatkaa Espanjaan, olen edennyt opiskelussa niin paljon, että valmistun keväällä. Espanjasta sain uusia ystäviä, ihmisiä, joiden kanssa koin paljon ja joiden kanssa jaoin elämäni isoja asioita. He ovat ihmisiä, jotka ovat jakaneet kanssani iloja ja suruja, kipuja.  Niin omasta elämästäni ja heidän elämästään. Viime vuoden aikana olen oppinut, että itsestään voi pitää huolta ja ajatella positiivisen kautta, ruoskimisen sijaan. Tänä vuonna aion toteuttaa sen.

 

Tänä vuonna haastan itseni sellaisiin asioihin, jotka tuottavat positiivisen lopputuloksen. Vegaanihaaste, ruokavalioni ja katsomukseni toivottavasti laajentuu, ruokavalio vaikuttaa toivottavasti myös oloon. Haastetta tuo koulu, joka päättyy toivottavasti valmistumiseen. Se haaste ei silti tule olemaan helppo, toivon vain että jaksan vielä tämän viimeisen kevään. Koulun käynti ei aina ole helppoa. Paitsi alla olevien lampaiden kanssa, jotka tuttavallisesti saivat nimet Hilary ja Donald. He liittyivät erääseen syksyn suureen projektiin joka toi stressiä opiskeluun ja elämään.

Tuokoon uusi vuosi toisi uuden alun, 

se tuokoon sydämeen valon.

En usko uuteen alkuun, vuoden vaihtuessa. Aina voi luvata aloittaa alusta, aina voi antaa itselleen mahdollisuuden muuttaa jotain elämässään ja auttaa muita löytämään elämästään jotain hyvää, jotain säilyttämisen arvoista, rakastettavaa ja hienoa. Uusi vuosi ja uusi alku, aivan kuin edellinen vuosi olisi epäonnistunut? Koska sitä se ei itselläni ainakaan ollut. Jos oli raskasta, niin oli myös ihanaa. Espanjan matkan jälkeen olin monta viikkoa yskässä ja nuhassa, aina kun luulin että se meni ohitse, tuli se taas takaisin. Joulukuun alussa sairastin angiinan ja nyt vuoden vaihteessa viisaudenhammas oikutteli. Kävin monenmoisissa kokeissa -myös muihin vaivoihin ja epäilyksiin liittyen- ja aina määrättin buranaa tai antibiootteja. Muuten kaikki oli hyvin. 

 

 

Taivaanrannasta nousee aurinko,

se valaiskoon polkusi jonka olet valinnut. 

Näyttäköön myös sen,

että voit milloin vain

aloittaa uudelleen.  

Olkoon voima ja henki kanssasi,

jotta jaksat valintojen

ja elämän kysymysten äärellä. 

Valoa sinne missä on pimeää, 

sinne auringon säteen lähetän. 

Antakoon elämä mahdollisuuden

aloittaa alusta, jatkaa matkaa

kasvaa, murtua

ja yrittää sen jälkeen uudelleen.

Haasteet on tehty voitettavaksi, 

ystävät auttajaksi,

elämä elettäväksi.

Elämää on laaksot ja luolat, 

mutta myös

 onnen ja rauhan tuojat.

Hyvää uutta vuotta toivottaa: Vilma