Jolla onni on se onnen kätkeköön

 Mitä se onni edes on? Onko se mystistä hyvää oloa vai sitä että elämä rullaa sillä tavalla mukavasti, ilman suurempia huolia tai murheita. Onko onni vain hetkittäistä vai voiko se olla pysyvämpi olotila?


Mutta onko se niin että onni on kätkettävä? Itse mietin, jos olisin onnellinen en haluaisi peittää sitä ja nimenomaan jos se olisi pysyvää. Mutta toisaalta ei ole itsestä mukavaa katsoa vain vierestä toisen onnea. Tulee helposti kateelliseksi ja oma olo pahaksi. Ja se kuka on onnellinen ei välttämättä tajua asettua toisen asemaan ja ei hehkuttaisi onneaan liikaa. Tietysti onnestaan täytyy nauttia, mutta se kuinka sen tuo esille on se ehkä oleellisin asia.  Sama toisaalta voisi päteä myös synkistelyyn tai mesentuneisuuteen. Itse ainakin koen että en halua rasittaa ystäviäni jatkuvalla masentuneisuudella ja valittamisella. Tunteensa täytyy näyttää mutta rajansa kaikella. Pelkkä itsestä puhuminen ja omien tunteidein hehkuttaminen tai vatvominen on itserakasta. Asioista täytyy pystyä keskustelemaan, mutta liika on liikaa.

Tajuaakohan siitä mitään, mutta ajatuksia. :)

 Kuuntele Jujun onni biisi alla olevasta linkistä, ja siinä puhutaan yllätysyllätys onnesta
 Onni

Kansalainen kahden maan...

Hyvää itsenäisyyspäivää!!!

Sun kätees, Herra voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen, onnen aikana
(virsi 577:1)

Mitä itsenäisyys merkitsee muille, miten aoitte sen viettää?

 Olisko asiat Suomessa toisin, jos emme olisikaan itsenäinen kansa. Saamme kyllä olla kiitollisia sotiemme veteraaneille siitä mitä meillä on, jos he eivät olisi taistelleet itsenäisyytemme puolesta meillä voisi olla asiat toisin. Kävin tänään itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa ja sen jälkeen vietiin sankarihaudalle seppeleet. Siinä sitten eräs vanhempi nainen pyysi että auttaisitko, saisinko ottaa kädestä. Tietysti suostuin ja ojensin käsivarteni ja yhdessä menimme katsomaan seppeleiden laskua. Hän kertoi tasaainonsa ja selkänsä olevan huono joten autoin häntä hakemaan sauvat kirkon eteisestä ja sytyttämään kynttilän muualle haudatuille vainajille tarkoitetun kiven eteen. Hän oli kiitollinen saamastaan avusta ja jossain vaiheessa kysyikin että en kai vie sinun aikaasi.Minulle se oli ilo auttaa ja sai minutkin erittäin hyvälle mielelle. Sen lisäksi sain lahjaksi vielä halin ja kiitokset siunauksen muodossa, hän toivotti myös voimia kouluun. Se oli erittäin hyvä esimerkki lähimmäisen rakkaudesta ja toisen välittämisestä ja auttamisesta. Hänelle oli todella iso asia että sai apua, vaikka se ei minulta vaatinut erityisen paljoa ponnisteluja.

Auttakaa ihmiset toisianne! Sen ei tarvitse olla mitään vaikeaa tai raskasta, mutta sille joka sen avun saa, hänelle se voi merkitä paljonkin. Ja sitä enemmän se merkitsee jos apu tulee oikeasti sydämestä! Isänmaamme puolustajat sotivat meidän puolestamme, he antoivat meille hyvän tulevaisuuden. Se on paras apu mitä me olemme voineet heiltä saada. Vaikka kaikki asiat eivät ole täydellisesti, ne eivät olisi näin hyvin ilman heidän panostaan!

Jokainen oi ylpeällä mielellä sanoa olen Suomen kansalainen, en ole pelkästään maailman kansalainen vaan erityisesti Suomen kansalainen. Olen kansalainen kahden maan, Suomen ja taivaan knsalainen! Rakas Isä, siunaathan myös meitä oman elämämme taisteluissa.

Valmistautuminen itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon ja tuntemattomaan sotiaan katsomiseen alkaa pian!

Hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivää kaikille!

Hyvää joulun odotusta!

          Hyvää joulukuuta ja adventin aikaa!!!













 Olin eilen kuuntelemassa surakuntamme gospelkuoroa Kristallia, joka täytti tänä vuonna 10-vuotta. Konsertti oli aivan upea ja sisälsi tietenkin laulua, mutta myös runonlausuntaa, kuoron historiaa ja hartaushetken. Oli ihanaa kun kirkossa oli niin paljon ihmisiä saapunut kuuntelemaan upeaa kuorolaulua! Kristallissa tykkään erityisesti siitä että heistä välittyy musiikin ilo ja riemu ja rakkaus ja se että he haluavat välittää sanomaa Jumalasta. Kristallin kuuntelemisesta tulee niin hyvälle mielelle!

Sain tänään tehtyä elämäni ensimmäisen kerran villasukan kokonaan valmiiksi!!! Siitä tuli jopa sopiva ja ihan sukan näköinen, vihreä. :) Vielä pitäisi tehdä sukalle pari!

Nyt on todella onnellinen ja rauhallinen olo, sellainen tunne että luulee selviytyvänsä. Minä selviän minä paranen! Nyt voi taas kiittää elämästä ja siitä mitä on ja olla siihen tyytyväinen...! Vaikkakin ylpärit lähestyy...