Elämää, ei sen enempää...

Höpinöitä elämästä ja arjen pikku asioista

maanantai 1. lokakuuta 2018

Vamos a la playa!

Viime keväänä puhuimme erään ystävämme kanssa, että olisi mukavaa lähteä yhdessä jonnekkin reissuun. Kesällä skypetimme ja keskustelu palasi matkahaaveeseen. Olimme aiemmin päätyneet Espanjaan matkakohteena. Päätimme milloin lähdemme ja siltä istumalta varasimme lentoliput Malagaan.Välissä oli toki paljon pohdintaa siitä mitä reissulta haluamme ja minne päin Espanjaa sen tekisimme ja milloin. Mihinkään ei päädytty sattumalta, vaikka päätökset tehtiinkin melko nopeasti.

Syyskuun 1. päivä

Lentomme lähtisi seuraavana päivänä, joten pakkasin kimpsut ja kampsut ja lähdin Jyväskylästä Helsinkiin. Tunnelmoimme tulevaa matkaa syömällä pizzaa, juomalla kuoharia ja kuuntelemalla espanjalaista musiikkia.

Syyskuun 2. päivä

Malagaan saavuimme väsyneinä! Kumpikaan ei oikein nukkunut edellisenä yönä, ja koska lento lähti aikaisin niin herätyskin oli sen mukainen. Ensimmäisenä päivänä tarkoituksemme oli jatkaa matkaa Malagasta Rondaan ja olla siellä yksi yö. Mutta koska meno olisi mennyt myöhään ja seuraavana päivänä oli tarkoitus jatkaa matkaa eteenpäin, päätimme jäädä yöksi Malagaan. Malagassa yövyimme hostellissa, joka oli aivan keskustassa. Soho Feel Hostels Malaga oli viihtyisä ja edullinen majoituspaikka yhdeksi yöksi. Me nukuimme 8 hengen salissa.

Malagassa ehdimme tuona päivänä nauttia hyvästä ruuasta, museosta, rannasta ja kaupungista. Kävimme tutustumassa Malagan versioon Pompidou -museosta. Museosta löytyi teoksia esim. Picassolta, Frida Kahlolta ja Mirólta.





 

Syyskuun 3. päivä

Seuraavana aamuna lähdimme melko aikaisin kohti El chorroa, jossa tarkoituksemme oli kävellä Caminito Del Rey. Kuninkaanpolku on muutaman kilometrin mittainen kävelyreitti, joka kulkee kallion reunamilla.

Päästyämme El Chorron juna-asemalle, yritimme selvittää miten pääsisimme hotellille, joka sijaitsee n. 7 kilometrin päässä asemalta.  Maanantaina ei kulkenut bussit, koska reitti oli suljettu ja taxi olisi tullut melko kaukaa. Onneksi eräs paikallinen mies lupasi viedä meidät pientä maksua vastaan. Saimme kyydin, joka tuntui kiemurtelevilla teillä todella hurjalta. Mukava mies, vaikka yhteinen kieli oli hieman hakusessa. Pääsimme hotellille kuitenkin ehkä  nahoin. Kävimme vielä kiertämässä maksuttoman kävelyreitin, jossa oli myöskin upeat maisemat. Myöhemmin kävimme uimassa läheisellä järvellä. 
Ja illalla hotellilla syömässä. Ja siellä saimme ketun illallisseuraksi.









Syyskuun 4. Päivä

Hotelliaamiaisen jälkeen lähdimme kohti Caminito del Reytä. Matkaa hotellilta sinne oli 2 kilometriä. Siinä odotellessamme sisäänpääsyä, oli pupu tulla pöksyyn. Korkean paikan kammoisena matkan taivaltaminen olisi hyvä saavutus. Paikoitellen reitti meni meinaan todella korkealla. Portilla oli ensimmäisenä lipuntarkastus. Me olimme ostaneet liput etukäteen Caminito del reyn virallisilta sivuilta. Ennen sisäänpääsyä saimme päähämme myös kypärät.


























 Aikoinaan reitti oli rakennettu huoltoreitiksi kylän ja patotyömaan välille. Ja monille lapsille se oli osa jokapäiväistä koulumatkaa. Reitti oli vuosia  kiinni, rapistumisen ja hengenvaaran vuoksi. Vuonna 2015 reitti  avattiin uusittuna ja turvallisena. Vanha reitti kulki noin metrin levyistä betonipolkua jossa oli jo reikiä, eikä lainkaan kaiteita.  Lopussa vaihdoimme puolta rotkon toiselle puolelle hurjaa siltaa pitkin. Siitä näki läpi ja se heilui.  Opastuksen loputtua matkaa oli vielä jokunen kilometri ulos reitiltä. Siellä odotti bussikuljetus takaisin reitin alkuun.  Bussilla siis menimme takaisin hotellille hakemaan matkatavaramme ja palasimme taas takaisin juna-asemalle ja lähdimme jatkamaan matkaamme.

Täytyy sanoa, että tämäkin pupupöksy oli onnellinen kun pääsi nauttimaan upeista maisemista.





Matka jatkuu seuraavassa osassa.