Elämää, ei sen enempää...

Höpinöitä elämästä ja arjen pikku asioista

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Ei syytä suurempaan paniikkiin

Työssäoppiminen päiväkodissa on alkanut hyvin, nyt on toinen päivä ohitse! Hyvä manata tässä vaiheessa, että kyllä täällä on hyvä olla ensimmäinen harjoittelu.

 Aikuisia on mielestäni sopiva määrä lapsiin nähden. Ohjaajani päiväkodissa on todella mukava, hän aina kysyy että onko kysyttävää ja neuvoo mitä tehdä ja miten. Lapset ovat niin hellyyttäviä, olen pienten ryhmässä jossa vanhimmat ovatl kolmen vanhoja. He nukkuvat ruuan jälkeen päikkärit jolloin on minulla aikaa käydä syömässä ja tutustua tärkeisiin turvallisuusasioihin ja tehdä valmistelevia juttuja esim askarteluun tai tehdä kirjallisia tehtäviä työssäoppimiseen liittyen.

Hensun teko on edelleen hieman hämäränpeitossa, mutta kaikki muut käytännön asiat ovat selkiytyneet valtavasti. Kysyttävää en ole hirveästi keksinyt, asiat ovat tulleet hyvin esille, enkä ole keksinyt vielä sellaista mitä olisin miettinyt, miksi nuo tekevät noin.

Bussiyhteydet, Jeesss! Pääsen koululta bussilla päikkyyn ilman vaihtoja! Ei tarvi sitäkään stressata, ne menee just, eikä melkein ajoissa! Ja takaisinkin lähtee bussi ihan alle 20 minuutin päästä, ei voisi paremmin mennä.

Turhaan taas stressasin, tykkään todella paljon nähdä ja kokea käytännössä asioita, joista ollaan koulussa puhuttu!!

Jeeeeeeeeeeee!!!!!!!!!

2 kommenttia:

  1. työharjoittelut on kyllä ehkä parast opiskelussa! :)

    VastaaPoista
  2. Niin on! Tykkään tosi kovasti olla harjoittelupaikassani. Voittaa tunneilla istumisen :)

    VastaaPoista