Kuinka vaikea onkaan olla kiitollinen pienistä asioista!!! Monta kertaa olen herännyt siihen että olen harmitellut sitä kun ei ole jotain tavaraa tai ominaisuutta. Sitten on herännyt huomaamaan että olen hyvä tälläsena, kelpaan Jumalalle, vaikka en kelpaisi muille. Minun ei tarvitse muuttaa itsestäni mitään. Enkä tarvitse mitään ihmeellisiä tavaroita ollakseni onnellinen! Kuten olen jo puhunut aiemmin Venäjän matkoista, siellä vimeistään huomasi että kuinka pienestä ihmiset siellä ovat onnellisia!! He ovat onnellisia meille itsestään selvistä asioista, siitä että saavat sellaisen toimeentulon että tulevat toimeen, että voivat kouluttautua. Siitäkin jopa että ylipäätään pääsevät kouluun. Eräs tapaamani ihminen kertoi että hänen tyttärensä haaveili kokin ammatista, mutta on melkein sokea eikä voisi päästä kouluun. Mutta kuin Jumalan johdatuksesta tämä tyttö oli sinne päässyt ja he olivat niin onnellisia. Koska ilman ammattia ja tuloja on vaikea pärjätä, koska ei ole sosiaaliavustuksia, niinkuin Suomessa. Voi kumpa osaisi tällaisistakin asioista kiittää.
Jukka pojan sanoin:
Tyytyväisyys on vaikea laji
Maailma on täynnä joutavaa marinaa
Haluu haluu haluu, muttei saa mitä haluu
Sit ku saa, mitä haluu
ei haluu mitä saa
Kunnes jonain päivänä kenties tajuaa:
Jah Jah pysyy, muu hajoaa
Vain rakkaus kelluu, muu vajoaa
Kiitollisuutta
Olkaa kiitollisia pikku jutuista, itse kiitän välillä kukista ja auringosta ja vedestä ja koirista ja mistä vain :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti