Elämää, ei sen enempää...

Höpinöitä elämästä ja arjen pikku asioista

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Jeesus on kuollut sinunkin puolestasi!

Töitä on taas painettu ja nyt on aika lepoon, sekä rauhaan. Pitkäperjantai... Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivä, luonto alkaa hiljalleen herätä. Muuttolinnut ovat jo palanneet, leskenlehdet ja sinivuokot jo kukkivat. Jeesus ei varmastikkaan ristiltään kiinnittänyt huomiota kukkiin tai luonnossa tapahtuviin mutoksiin. Mitähän Hän ajatteli tuossa roikkuessaan? Pystyikö siinä ajatella muuta kuin kipua ja kuolemaa. Ja mitä tämä merkitsee koko maailmalle ja kansalle joka ristiinnaulitsi Jeesuksen.

Mitä Jeesuksen ristinkuolema sitten merkitsee? Jeesus on kuollut puolestamme, Hän sovitti meidän syntimme ja kuoli jotta me saamme elää!


Kiitos siitä.

Uskonnollissävytteinen teksti, mutta on luonnollolista minulle jakaa sitä sanomaa täälläkin, uskonto kuuluu niin vahvasti elämääni.

Sain Maarit Hurmerinnalta nimmarin, kun kirjoitin hänelle. Päivä piristyi kummasti ja sen voimalla jaksoi kiireviikon. Olin pääsiäisvaelluksessa auttamassa, siinä käytiin Jeesuksen tietä ristille läpi. Olin nainen Pilatuksen palatsin puutarhassa kun Pietari kielsi Jeesuksen. Sitten oli perus: töitä ja koulua.




keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Ei elämästä selviä hengissä

Monesti olen törmännyt pääni sisällä ajatukseen, että miksi teen mitään kun joka tapauksessa kuolen. Mitä merkitystä on elämälläni tai elämällä ylipäätä. Mutta toisaalta meidät on luotu elämään. Kuolema, se koskettaa meitä kaikkia joskus, sen pitäisi olla luonnollinen asia.

Miksi puhun kuolemasta? Koska... en tiedä. Se on tullut minua vastaan viime aikoina niin monta kertaa eri tavoilla, joten ajattelin kirjoittaa siitä joitakin ajatuksia mitä minulla on herännyt.

Jokainen ihminen kuolee, maan päällä ikuista elämää ei ole. Mutta kuka voi varamsti sanoa mitä kuoleman jälkeen on... Uskooko ikuiseen elämään vai onko varma että kuoleman jälkeen ei yksinkertaisesti ole mitään. Se mitä jokainen uskoo kuoleman jälkeen olevan ei kuulu minulle enkä rupea sitä tässä pohtimaan. Mutta näin ajatuksen herättäjänä, eikö olisi lohdullista jos tietäisi tai uskoisi että kuolleen on parempi olla kuin ennen kuolemaansa.  Ei kipuja, ei ihmissuhdesotkuja, ei pelkoa kuolemasta.

Itseäni kuolemassa pelottaa juuri se kun ei tiedä mitä sen jälkeen on, voi vain uskoa ja luottaa että ei ole kärsimystä. Monesti ihminen luulee kun on oikein paha ollaettä kuolema on helppo pakokeino kun ei enää vain jaksa. Mutta se on myös lopullinen.  Siitä ei ole paluuta. Entä jos elämän olisikin saanut järjestykseen. Olisit voinut nauttia siitä ja heittää hyvästit pahalle ololle, ja nauttia elämästä ja olla onnellinen kun kuolet. Mutta jos tappaisi itsensä, kuinka paljon olisikin saanut vielä kokea. Kuinka paljon sinua olisikin kaivattu, kun yksi on poissa niistä joiden kanssa kokea.

Olen miettinyt useasti mikä minut saisi tappamaan itseni. Ehkä se jos kukaan ei tieäiti pahasta olostani, huomaisi sitä, osaisi tai edes yrittäisi auttaa. Jos on liian kauan mennyt voimattomuuden äärirajoilla, aivan yksin...


Minulla on kamala ikävä pappaani joka kuoli joitakin vuosia sitten, kun vain hän näkisi minut ja ajattelisi että tuo on hänen lapsenlapsensa ja voi olla minusta ylpeä.

Näin synkkä aihe tällä kertaa, mutta jos seuraavalla kerralla jotain iloisempaa. :)




Tää vika kuva on père lachaisen hautausmaalta pariisista. Sinne on haudattu esimerkiksi Edith Piaf, Oscar Wilde, Jim Morrison, Mòliere ja Jean de La Fontaine

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Pienin askelin tavoitteeseen

Niin se tupakkapaasto...

Kestin yhdeksän päivää. Sen jälkeen oli viikonloppu jolloin poltin, mutta sitten unohdin askini kaverin laukkuun. Siinä vierähtikin sitten viikko.. Sitten oli pakko ostaa uusi.

Pitäisi ottaa pieniä pätkiä jolloin ei poltta ja sitten vaikka yhtenä päivänä saa polttaa muutaman.

Mutta periaatteessa on mennyt kivasti kun en ole polttanut edes kokonaista askia paaston alkamisen jälkeen. Eikä se häiritse elämääni, kun ei ole ollut pakko olla ilman ja on pystynyt olemaaan päiviä polttamatta. Mutta haluaisin lopettaa oman terveyteni takia. Aina kun poltan haluan lopettaa, mutta välillä kun on ilman tulee mieliteko polttaa.

Vaikka poltankin, se on ärsyttävää kun sisällä haisee tupakka.Naapuri kenties polttaa sisällä ja haju tulee mun asuntoon.

Mutta askel kerrallaan.


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kirjafriikki, lukisin ylppäritkin unohduksiin jos voisin!



Ylppäritkin on alkanut kuin tässä vahingossa, ja huomenna onkin jo kaksi koetta kolmesta tehty. Eilen oli ruotsi ja huomenna matikka ja ensi viikolla ranska. Eilen hirvitti mennä kirjoittamaan ja huomenna hirvittää! Menis läpi ja tulis sellanen numero mihin vois olla tyytyväinen!

Kehuin jokin aika sitten ostaneeni paljon kirjoja ja osan mainitsinkin Dan Brownin kirjoittamaksi. Eli Meteoriitti ja Kadonnut symboli. Robert Langdon on tuttu Brownin aikaisemmista kirjoista ja hänestä saamme lukea tässäkin kirjassa. Meteoriitti taas sijoittuu enemmän napajäätikölle, kun Nasa tekee yllättävän löydön ja lähettää tutkijoita arvioimaan löydän. Tällä välillä erään tutkijan isä asettuu haastajaksi presidentinvaaleihin...

Ostin myös Catherine Sandersonin kirjoittaman romaannin silloin kuin: Petite Anglaise. Mitä tapahtuu kun nuori tyttö pääsee Pariisiin? Eihän siihen voi kuin rakastua! Hän kirjoittaa blogia nimeltä Petite Anglaise (ja hän siis on englantilainen), hän kirjoittaa ongelmistaan, iloistaan, kuin päiväkirjaan...

Ja viimeisin ja uusin löytöni, Kirjavaras, kirjoittanut Markus Zusak.  Kirja sijoittuu natsi-Saksaan toisen maailmnsodan aikana. Ilmapommitusten aikana eräs nuori tyttö lukee pommisuojassa kirjoja naapureilleen ja perheelleen. Osa kirjoista on varastettu, mutta piilottelevathan he myös juutalaisia.

Vaikka kirjat kiinnostavat, luen vasta kun kirjoitukset ovat ohitse. Huomenna matikka!



 



sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Vitsin hyvä fiilis!

Maarit Hurmerinnan keikka on ohi ja voi hitsinvitsi! Nautin niin kovasti Maaritin äänestä ja laulujen lyriikoista että huhhuhh! Vaikka kotiinpäästyäni rojahdin sänkyyn ja nukkumaan, olin todella onnellinen että pääsin tuonne konserttiin! Mä en enää tiedä mitä mä sanoisin, mun käsitys Maaritista ja sen musiikista vaan vahvistui.Maarit on kaunis ja lahjakas artisti ja se rakkaus Sami Hurmerintaan näkyi keikan aikana, joka siis soittaa Maaritin bändissä... Myös Maaritin tytär Janna kävi laulamassa ja sekin oli mahtavaa! Kaikkiaan hyvä ja onnistunu ja ilonen ja onnellinen päivä :)

Tässä yks lemppari Maaritilta : Jos tahdot tietää







torstai 13. maaliskuuta 2014

Lainaa vain...

"Jos tahdot tietää mitä on pimeä, asu luonani lokakuu. Jos tahdot nähdä mitä on valo, pysy luonani kesään."

Jos vain joku tahtoisikin tietää mitä on pimeä! Oletko koskaan ajatellut että jollakin lähelläsi voisi olla paha olo, mutta hän peittää sen... Hymyilee!? Ei kerro mitä oikeasti kuuluu, kaikki on hyvin?

Kuinka moni oikeasti painiikaan pahan olon kanssa ja kukaan ei tiedä siitä taistelusta mitään...Ei sen kanssa jaksa.

Kun joku vain pysyisi luonani edes kesään... Ne ihmiset joita rakastaa ja jotka haluaa pitää lähellä.Oikeasti he ovat läsnä vain silloin tällöin.

" Lilja tuo kuka katseen häneen luo. Kun kukka yksin on, se kuihtukoon!"

Niin, he saattavat olla aivan yksin, kuka heitä rakastaa, kuka katsoo, kuka antaa tilaa. Antaa rakkautta, ja näyttää että pettymyksiäkin elämään kuuluu! Kun kukka yksin on, se kuihtukoon. Jos ihminen on liian paljon yksin, tahtomattaan, se kuihtuu...

"Viimein kun mä lähden, teen sen sydämeni tähden. Vaikka syvältä se vielä kouraisee"

Lähtö, minne pitäisi lähteä, että oma sydän saisi rauhan. Lähteminen entisestä elämästä voi olla hyvinkin vaikeaa, mutta se on hyvä tehdä oman itsensä takia. Ethän kai elä kuin itsellesi, elämäsi on sinun? Joku silti rakastaa sinua ja joskus ehkä elämääsikin... Vaikka vaihtaisit maisemaa, ihmiset kyllä saavat pitää palan sinua muistoissaan, mutta he eivät voi elää elämääsi tai sanoa milloin sinun täytyy tehdä sille jotain. Jos on paha olla, täytyy yrittää mennä eteenpäin ja silloin monesti jättää jotain taakseen.


Lainaukset olivat kolmesta eri Maarit Hurmerinnan kappaleesta (Jos tahdot tietää, lilja tuo ja kerro terveiset lapselle). Tykkään Maaritin kappaleiden lyriikoista, ne ovat herkkiä ja saavat tuntemaan ja ajattelemaan elämää ja ihmiskohtaloita. Ne  koskettavat itseäni syvälle sydämeen ja tuntuu että näen monissa niistä itseni. Ja Maaritin ääni... ei kai tarvitse sanoa enempää, se on ihana! Yli-huomenna Maaritin keikalle Helsinkiin, lisää fiiliksiä sen jälkeen :)




torstai 6. maaliskuuta 2014

Paaston aika on alkanut

Minulla paasto tupakasta ja alkoholista. Tupakan osalta tulee olemaan vaikeaa!

Paastohan on monissa suuremmissa uskonnoissa ja sen merkitys vaihtelee. Se kuuluu tärkeänä osana uskonnon harjoittamiseen. Silloin keskitytään vain Jumalan palvelemiseen. Kaikki kristityt eivät vietä paastoa, koska se on ulkoista. Ja paastotaan ruuasta, juomasta ja seksistä... Paastoon käsittääkseni liittyy erilaisia sääntöjä.Terveydellisistä syistä ei tarvitse osallistua paastoon tai jos on raskaana taiyli 70-vuotta... Ennen auringonnousua ja auringon laskun jälkeen saa syödä... Minä en polta vaikka mikä olisi!!

Mutta minäpä paastoan tupakasta ja alkoholista, koska haluaisin lopettaa, haluan olla terve!

40 päivää pitäisi jaksaa yrittää, eikun aamukampaa väkertämään! :)