Jos vain joku tahtoisikin tietää mitä on pimeä! Oletko koskaan ajatellut että jollakin lähelläsi voisi olla paha olo, mutta hän peittää sen... Hymyilee!? Ei kerro mitä oikeasti kuuluu, kaikki on hyvin?
Kuinka moni oikeasti painiikaan pahan olon kanssa ja kukaan ei tiedä siitä taistelusta mitään...Ei sen kanssa jaksa.
Kun joku vain pysyisi luonani edes kesään... Ne ihmiset joita rakastaa ja jotka haluaa pitää lähellä.Oikeasti he ovat läsnä vain silloin tällöin.
" Lilja tuo kuka katseen häneen luo. Kun kukka yksin on, se kuihtukoon!"
Niin, he saattavat olla aivan yksin, kuka heitä rakastaa, kuka katsoo, kuka antaa tilaa. Antaa rakkautta, ja näyttää että pettymyksiäkin elämään kuuluu! Kun kukka yksin on, se kuihtukoon. Jos ihminen on liian paljon yksin, tahtomattaan, se kuihtuu...
"Viimein kun mä lähden, teen sen sydämeni tähden. Vaikka syvältä se vielä kouraisee"
Lähtö, minne pitäisi lähteä, että oma sydän saisi rauhan. Lähteminen entisestä elämästä voi olla hyvinkin vaikeaa, mutta se on hyvä tehdä oman itsensä takia. Ethän kai elä kuin itsellesi, elämäsi on sinun? Joku silti rakastaa sinua ja joskus ehkä elämääsikin... Vaikka vaihtaisit maisemaa, ihmiset kyllä saavat pitää palan sinua muistoissaan, mutta he eivät voi elää elämääsi tai sanoa milloin sinun täytyy tehdä sille jotain. Jos on paha olla, täytyy yrittää mennä eteenpäin ja silloin monesti jättää jotain taakseen.
Lainaukset olivat kolmesta eri Maarit Hurmerinnan kappaleesta (Jos tahdot tietää, lilja tuo ja kerro terveiset lapselle). Tykkään Maaritin kappaleiden lyriikoista, ne ovat herkkiä ja saavat tuntemaan ja ajattelemaan elämää ja ihmiskohtaloita. Ne koskettavat itseäni syvälle sydämeen ja tuntuu että näen monissa niistä itseni. Ja Maaritin ääni... ei kai tarvitse sanoa enempää, se on ihana! Yli-huomenna Maaritin keikalle Helsinkiin, lisää fiiliksiä sen jälkeen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti