Huomenna alkaa koulu näin joululoman jälkeen ja kirjoitukset ovat oikeasti lähellä! Musta tuntuu että toivoa on ainakin joidenkin aineiden suhteen, mutta silti töitä saa kyllä paiskia sinne asti... Ain laulain työtäs tee... Iloista laulua ei ainakaan kuulu. Tuntuu että odottaa vaan niitä juhlia ja kaiken muun tästä välistä vois vaikka unohtaa! Ei huvittas tehä töitä, mutta tekee koska haluaa tehä jotain isona, kun on toivottavasti terve ja elämä olis muutenkin helpompaa... Nyt se ei sitä ole. Pelottaa että tuotan kaikille pettymyksen kirjoituksista, kun en olekkaan niin hyvä. En ole niin hyvä kuin itse haluaisin ja se että petyn itseeni on se pahin pelko, kun olen tehnyt sen niin monta kertaa ennenkin. Se sattuu.
Toivotaan että huomisesta selvitään!
Eilen olin shoppailemassa ideaparkissa ja harahduin ostaan kolme kirjaa. Kaks Dan Brownia ja yks jonka nimee en edes muista, mut voin kirjottaa niistä vielä. Sain lahjaksikin yhen Dan Brownin kirjan, sen uusimman, eli Inferno! Voin taas pitää lukupäiväkirjaa niistä, kun alotan, ehkä kirjotusten jälkeen! Eilen sain luettua Sofi Oksasen Baby jane kirjan, peräti päivässä. Se oli kirja joka kertoi mielestäni hyvin tarkasti siitä millaista oli elää henkilön kanssa joka ei lopussa edes pystynyt poistumaan asunnostaan.
Ei ole elämä juhlaa, mutta siitä selvitään! Hyvää uutta vuotta!
Tuokoon uusi vuos uuden alun
tuokoon joulu sydämeen valon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti