Minun jouluni

Kahta vain
joululahjaa,
kahta vain
mä toivoisin

Vain pientä hetken
hengähdystä
ja mielenrauhaa
tietenkin

Mä toivon vain
vain Joulun taikaa
et sydän ois
ees hetken aikaa huoleton
ja Joulu tois tuon hetken toivon

Jos myötä tuon
yötuulen lauhan
Joulu tois
taas mielenrauhan rahtusen
maailmaan sekavaan

Miksi toivoisin
mä kultaa,
lisää turhaa
rihkamaa

Toisko nuo tuon
levon hetken
armahduksen
kaltaisen

Raskasta joulua- mielenrauhaa, tämän joululaulun sanat ja ajatus koskettavat elämääni. Kiireisen elämän, stressin ja ahdistuksen keskellä mielenrauha ja hetken hengähdys olisivat suotavia joululahjoja.

Mitä teitte jouluna?
Minä olin kotona ja vietin perinteistä joulua perheeni kanssa. Jouluaattoon kuului ensin riisipuuron syömistä. Minä kävin iltapäivällä joulukirkossa ja kun tulin kotiin, söimme jouluruokaa. Nam, peruna-, porkkana-, lanttu- ja maksalaatikkoa, kinkkua (hirveä ja possua), kalaa, salattia ja rosollia. Jouluähky!! Itse pärjäisin maksalaatikolla, kinkulla ja kalalla. Mutta muutkin jouluruuat ovat tervetulleita. Ruuan jälkeen kävimme haudalla viemässä kynttilät. Muistimme kynttilällä pappaani, ja äidin sukulaisia. Illalla kävimme saunassa ja jaoimme lahjat. Loppuillan pelailimme lahjaksi saatua monopolya.

Tapaninpäivänä kävimme rantasaunassa, joka oli puusaunna. Tunnelma oli aivan eri kuin talon sähkösaunassa  ja mahdollisuus oli päästä myös järvessä käyntiin. Kuutamo oli aivan ihana, kun kuu paistoi suoraan järven yli luoden pinnalle kuunsillan.

Sunnuntaina kävikin enoni ja serkkuni kävivät joulukäynnillä.

Mikä teistä joulussa on parasta?
Se että saa viettää aikaa kotona, ja olla vaan. Joulun sanoma <3

Meidän pakettivahti

Terkkuja Tallinnasta

Ensinnäkin loma alkoi viime keskiviikkona! Lepo ja vapaus, houkuttelee! Viimeiset kouluviikot olivat työtä täynnä ja energiat olivat kaikin puolin nollassa.  Onnelliseksi minut teki se että sain antaa eläkkeelle jäävälle apulaisrehtorille villasukat ja kortin. Toivottavasti piti :) Mutta itse halusin muistaa häntä jollakin tapaa, koska hän on todella mukava ja ottaa asiat hoitaakseen. 

Mutta alkuperäiseen asiaan. Olimme viikonloppuna äitini ja kummitätini kanssa Tallinnassa,  joulutorilla. Jollakin tavalla tykkään tunnelmasta Tallinnassa ja varsinkin sen vanhassa kaupungissa. Sen talot ja arkkitehtuuri. Toisaalta taas mukavaa olla Suomessa. 
Kävelimme paljon ja yritin kuvata vanhan kaupungin tunnelmaa. Kävimme siellä syömässä ja kahvilla. Tallinnassa toisaalta on mukava käydä,  kun ruuan ja kahvin tilaaminen käy helposti, eikä haittaa jos viron kieli ei ole hallinnassa. Virossa, niinkuin monessa muussakin maassa Euroopassa,  on paljon samoja kauppaketjuja kuin Suomessakin, niitä kuitenkin välttelen ja menen ennemmin kiertämään joulutoria ja vanhaa kaupunkia,  kirkkoja ja ostamaan maatuskaa matkamuistoksi.

Ostokset laitoin tylsästi joulupakettiin, joten ne tulevat esittelyyn myöhemmin.
Yhden tuotteen otin kuitenkin heti käyttöön.  L'occitanen käsirasvan. L'occitane on merkki, joka on syntynyt Ranskan Provencessa ja se valmistaa kosmetiikkaa. Eikä testaa tuotteitaan eläimillä. Suomessa sillä ei ole myymälöitä kuin Helsingissä.  Itse ostin tuotteeni laivalta.

Tässä tunnelmia Tallinnasta kuvina:

Arki rullaati

Kuuden viikon seurakuntaharjoittelu on takana. Olen onnellinen, mutta hyvin väsynyt. Koulu tuntuu helpolta, kun saa suunnitella toimintaa yhdessä muiden kanssa. Ei tarvitse pärjätä yksin. Näyttöä varten tehdyt suunitelmat olisivat luonnistunteet helpommin jonkun kanssa. Kun omat ideat olivat kadoksissa, olisi kaivannut toista miettimään niitä yhdessä kanssani. Kokemuksena harhoittelu oli silti hyvin opettava, varsinkin minulle, kuka ei ole tehnyt mitään oikeita töitä. Tästä rikastuneena haluaisin jakaa oppejani muiden kanssa. Itselleni vaikein osuus oli hartaudet, jos koko aiheena oli jokin vaikeampi aihe, kuten kiitos isänmaasta.

Tässä on kaksi linkkiä, josta hain ideaa hartauksiin. Ensimmäisestä linkistä löytyi tuo mainitsemani itsenäisyyspäivä.

Sallikaa lasten tulla
Seurakuntien lapsityön keskus

Itsenäisyyspäivä on mielestäni haastava aihe käsitellä lasten kanssa. Mitä siitä voi lapsille kertoa? Eräässä keskustelussa monet sanoivat että kertovat että itsenäisyyspäivä on Suomen syntymäpäivä. Osa vanhemmista lähti kertomaan historiasta, mutta he painottivat siinä lapsen ikää. Mutta jos kyse on alle kuusi vuotiaasta lapsesta?

Itse lähdin siitä näkökulmasta että, koska kyse on kuitenkin vielä pienestä lapsesta, ei voi kovin syvälisesti tätä aihetta käsitellä.

Itse näytin lapsille valmista Suomen lippua, kysyen mikä se on. Lapset osasivat vastata hienosti. Kerroin myös että tänään on Suomen syntymäpäivä. Rakensimme kankaista lattialle Suomen lipun kuvan yhdessä lasten kanssa. Kun lippu oli valmis käänsin sen niin että lapset näkivät siinä olleen ristin. Lapsilta saattoi kysyä myös oliko kerhotilassa muualla risti. Kerroin  lapsille miksi lipussa on risti. Lapsille voi kertoa myös mitä lipun värit merkitsevät.
Lapsia saa helposti mukaan kyselemällä ja pyytämällä heitä apuun lipun teossa.
 
Yksinkertainen hartaus myös aivan pienimille ja saa hengellisyydenkin mukaan.  Itse olin epäileväinen hartauteni suhteen, ja olen edelleenkin sitä mieltä. Mutta saa käyttää ideaa hyväkseen, jos joku tuntee ahdistusta itsenäisyyspäivään liittyvän hartauden kanssa.

Mutta asiasta arkeen. Koulu tuntuu työpuristuksen jälkeen helpolta. Arki rullaa, aika juoksee, illat menevät kuin siivillä. Koko ajan on kiire, vaikka mitään en tee ja ketään en tapaa päivän aikana. Kämppikseni ja koulukavereideni lisäksi, välillä olo tuntuu yksinäiseltä, kun ei ole ketään kenen kanssa jakaa ajatuksia. Mutta kun miettii, keksin minä tekemistä itseksenikin. Huomenna olen menossa teatteriin, katsomaan Jekyll & Hyde -musikaalin. Tänään pitkästä aikaa kävin rehkimässä salilla ja rentoutumassa saunassa. Välillä on hyvä antaa aikaa itsenä hemmotteluun.

Joulun aika on paras yksi parhaista hetkistä viettää aikaa ystävien ja läheisten kanssa ja pysähtyä joulun sanoman äärelle. Hyvää adventin aikaa!!
<3