Elämää, ei sen enempää...

Höpinöitä elämästä ja arjen pikku asioista

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Välillä olo on hemmetin hullu- vierailijan kynästä

"Ahdistaa, en kyl tiä mikä, mut ahdistaa."

"Seinät kaatuu päälle"

"Pelottaa, milloin jokin on liikaaa, milloin murrun kokonaan."

"Rikki, murtunut, en tunne itseeni"

Nämä kaikki on kuultu myös minun suustani. Kun sairastin nuo olivat pieni osa tuntemuksista ja ajatuksista.  Mutta se kasvatti, tuli mietittyä asioita ja pohdittua olemassaoloaan ja suhdettaan elämään. Sitä kuka on ja millainen on. 
Nyt jälkeenpäin on onnellinen siitä ajatustyöstä jota sinä aikana joutui tekemään. 

Nyt kun juttelen masentuneen ihmisen kanssa,  tekee mieli sanoa:  minä tiedän tuon tuskan,  olen kokenut sen myös. Siitä selviää kyllä. Mutta helppoa se ei ole. En muista kaikkea hyvää mitä minulle sinä aikana tapahtui,  ja millä selvisin.  Sisulla ja tahdonvoimalla.  Se että kukaan ei saa tietää oli raskas asia mutta pitämällä yllä normaalia elämää,  se auttoi myös.  Vaikka kukaan ei kuunnellut ja kukaan ei auttanut, olen selvinnyt omin konstein.  Tai tietenkin kävin juttelemassa eri ihmisten kanssa.  Mutta akuuteissa hetkistä sain selvitä yksin. En halunnut että kukaan saisi tietää, että kukaan ei huolehtisi. Mutta silti sen tuskan kanssa olisi halunnut mennä jonkun luo. Toivoin että joku olisi huomannut sen, mutta kuka huomaa iloisen ilmeen takaa, että se ei ole aitoa iloa.

Silloin saatoin tukeutua Jumalan apuun. Rukoilla voimaa ja lukea lohdutuksen sanaa. Sen huomaa nyt sellaisena sisäisenä kiitollisuutena.  Huomaan että ihmiset ovat rukoilleet puolestani.  Kiitos heille siitä.

Myös erilaiset taiteet ovat olleet apuna,  teatteri, kirjoittaminen, musiikki! Monet laulut antavat voimaa ja kuin ne kertoisivat myöt omista tunteistani.
Tahdon toivottaa kaikille paljon hyvää! :) 

Miina *

*Nimi muutettu, kirjoittaja halusi pysyä nimettömänä 




tiistai 28. heinäkuuta 2015

Kasvimaan kuulumisia

Tältä näyttää nyt kukkamaa, kehäkukat. Nuo kukat jotka ovat viimeisessä kuvassa, en tiedä niiden nimiä, mutta tuo keltainen on mummulta, kun hän vielä asui omakotitalossa. Se on rakas.





No, miltä näyttää? Nautin kesän kauneudesta!

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Ystävä esittely

Mulla on ehkä kolme tyyppiä, joista voin sanoa että ne on mun ystäviä. Niille voin puhua ja ne on luotettavia ja kaikille voin kertoa asioita jotka vaivaa.

Nyt haluisin esitellä näpä kolme upeaa naista!

1. Mari

Oon tuntenut Marin nyt jo vähän aikaa, aika menee niin nopeasti että en nyt osaa sanoa.

Mutta mikä on parasta Marissa?

Mari on sydämellinen. Luotettava.

Marille on helppo puhua ja Mari ottaa aina asiat vakavasti. Erityisesti jos on paha olla. Hän osaa piristää, ja tietää mistä mä tykkään. Marille on helppo kertoa huolia, mutta mukava on höpötellä niitä näitä myös Marin kanssa. Mari merkitsee mulle tosi paljon, en vaihtais kehenkään. Mari välittää musta, ja mä Marista! Mari on eläinrakas, niin kuin minäkin, joten juttua riittää muustakin kun omista oloista.
 
Miten olen tutustunut häneen?

Muistelen että jossain samassa ryhmässä facebookissa. Siellä oli jotain juttua jonka takia aletttiin jutella ja tässä sitä ollaan. Vielä ei olla Marin kanssa nähty edes livenä. Kiitos Mari, seuraat mun blogia myös.


2. Jenna

Jennaan oon tutustunu blogi-juttujen kautta. Oltiin jossain samassa whatsapp- ryhmässä ja sitä kautta alettiin jutteleen  myös kaksin. Jenna on täällä myös. Jennan blogin löytää täältä.

Mikä on parasta Jennassa?

Se kuinka se kuuntelee, mutta ei harvoin itse valittaa kovin pienistä asioista. Jenna on aina tosi kärsivällinen kun kuuntelee mun ongelmia, milloin yksityiselämässä, milloin bloggerin käytössä. (Oon tosi huono opetteleen kaikkia kivoja juttuja).... Jenna on todella positiivinen ihminen, vaikka hän on konenut myös raskaita juttuja. Erilaisia kuin minä, että en voi kuin kuvitella millaisia asioita hänon käynyt läpi. Me ei olla myöskään nähty ikinä, mutta me ollaan suuniteltu shoppailureissua Tampereelle.









3. Laura

 Mikä Laurassa on parasta ja missä tutustuttiin?

Lauran oon tuntenut kauiten. Seitsemän vuotta. Oltiin koko ylä-aste samalla luokalla. Ja sen jälkeen samassa lukiossa. Oltaan lähennytty vasta lukiossa paremmin.

Se iloisuus ja tietynlainen energisyys. Aina jaksaa lähteä juhlimaan, mutta myös se että jos ei huvita niin se että kehtaa myös sanoa että ei. Lauralta voi kysyä neuvoa tyylivinkeistä, koska hän tietää meikeistä ja seuraa muotia enemmän kuin minä. Hänellä on myös silmää niille jutuille. Lauran kanssa voidaan jutella myös miehistä, ollaan kyllä sellaisia juoruämmiä ;) Me voidaan heittää myös sellaista läppää, mitä en kehtaisi muiden kanssa heittää. Kuivaa ja kaksimielistä, ihanaa kun saa puhua kaikkia tyhmiä juttuja. Meillä on hauskaa yhdessä. 

Ei yhtä ylikaiken

Jos minun pitäsi päättää yksi kappale Maaritilta, joka kuvastaisi minua eniten tai on minulle tärkein. En osaisi valita. Hyviä on niin paljon, ja tämä musiikki on antanut minulle paljon voimaa heikkoina hetkinä, vaikeissa tilanteissa, mutta ollut mukana myös ilon hetkissä, onnen hetkissä ja kaikessa mikä sopii minun huumorilleni ja persoonalleni. Tässä kuitenki 12 tärkeintä kappaletta, hienoja en sano, koska silloin tässä ei olisi kaikki. Tässä on vanhempaa tuotantoa, mutta myäs uusimmalta levyltä kappaleita :)

Mitä käykin
Kielonmarja
Luxenbourgin puisto
Runoilija
Uinuu saan
Kuuma kissa
Sua ehkä liikaa pomputin
Laakson lilja
Tuskan tanssi
Jos tahdot tietää
Lainaa vain

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Reissunaista laulattaa

Heipsan!

Reissuilta on palailtu kotiin. Kiersin muutamalla kaverilla. Ensin Loimaalla, sitten Lappajärvellä ja Seinäjoella, sekä Kauhavalla moikkaamassa kummitätiä. Taas tuli takataskuun uusia kokemuksia, ikimuistoisia hetkiä  ja lisää kilometreja matkamittariin. Osaa kavereista en ollut ennen tavannut livenä. Oltiin tutustuttu facebookissa joissain yhteyksissä. Mutta oltiin kyllä tunnettu ja juteltu sen verran että uskalsin lähteä. Mutta livenä tutustui kyllä vielä paremmin, ja voin sanoa että nyt minulla on ainakin yksi sellainen ystävä lisää, josta en halua luopua ikinä.

Käytiin kahvilla mielenkiintoisessa kahvilassa Lappajärvellä. Kiltti musta kissa (siellä oli oikeasti musta kissa).


Kun sieltä olin selvinnyt kotiin asti, oli seuraavana päivänä jo jatkettava matkaa. Yhden yön kotona oon jälkeen suuntasin Jyväskylään yöksi. Koska, siellä oli Maarit Hurmerinnan keikka. Se oli risteilyaluksella, joten luvassa oli melko intiimi keikka. Sitähän se oli, ja taas tuli todella kiitollinen olo siitä että oli mahdollisuus mennä kuuntelemaan. Ne laulut, ne tekstit. se tulkinta, se on vaan jotain joka menee minulla luihin ja ytimiin.Sydämen kautta. Erityisesti tällä kertaa kosketti: Kielonmarja, Laakson lilja ja Tuskan tanssi. Ne sopivat tähän hetkeen kuin hiukset päähän. Keikalla tapasin erään noin ikäiseni nuoren naisen. Menin keikan jälkeen hänen porukkansa kanssa yhdelle ja menin siitä 
sitten nukkumaan. Ihanaa kun sai tutustua uuteen ihmiseen, joka vielä asuu Jyväskylässä. Koska en edelleenkään tunne hirveästi ketään Jyväskylästä, joku jolta kysellä että mitä, missä, miten... :) Mutta Maaritin tapasinkin viimeksi kun olin hänen keikallaan, ja nyt hän muisti minut. Ihanaa :) 







Nyt sain myös rauhasse leikkiä turistia Jyväskylässä, jännää juttu, monesti on aikomukseni ollut ottaa kuvia Jyväskylästä, mutta nyt vasta toteutin sen. Joten:
                             Vanhoja asemarakennuksia, täällä kävin keikan jälkeen yhdellä.



Wilhelmiinan konditoriassa kävin kahvilla päivällä, täältä saa taivaallisen hyvää porkkanaleivosta, ja muutenkin tunnelmallinen paikka.


Aivan ydinkeskustassa oleva kirkko ja kirkkopuistossa majaileva Minna Canthin patsas. 
Ja kaupunginteatteri, jossa kutsuu syksyllä Jekyll ja Hyde-musikaali :)





 Oli ihana tunnelmallinen ilta ja tämäkin päivä meni kierrellessä Jyväskylää ja tapaamalla sukulaisia. Tilasin risteilyllä Happy Joen, josta tuo korkissa oleva teksti on peräisin. Aivan osuva.







Tästä tulikin kuvilla kerrottuna pitkä juttu :) Mutta toivottavasti teillä on ollut myös mukava viikko.


tiistai 21. heinäkuuta 2015

Kestikievarin vanhaa tunnelmaa

Annettiin vaarille synttärilahjaksi ajelu kallenautioon kahville. Vanhalle ihmiselle on monesti vaikea keksiä lahjoja. Vaari ei aja itse enää autoa niin tykkäsi varmasti nähdä paikkoja.
Kalkenautio on vanha asuinpaikka josta on myöhemmin tehty Kievari.

Nyt olen kaverin luona Loimaalla, josta jatkan matkaa Pohjanmaalle.  Otettiin muutama lasi viiniä ja vietettiin aikaa yhdessä. Mukavaa! 

Kuvia kallenautiosta :

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Laatuaikaa ystävän kanssa


Olin erään lukioaikaisen ystäväni kanssa Tampereella ostoksilla. Tällä kertaa en löytänyt paljon mitään.  Mutta yhdet housut UFFilta (kirppis) ja kaksi kirjaa. Lasten laulukirja, sitä voin käyttää opiskelussa ja myöhemmin ehkä työelämässä. Siinä on tunnettuja lastenlauluja nuottien kanssa. 

Löysin myös aikuisten värityskirjan, jota olen pitkään himoinnut. Suomalaisesta kirjakaupasta sai sen alennuksella jos oli kanta-asiakas. Nyt värikynä ostoksille ja väittelemään. Tyhmänä en tajunnut ostaa niitä samalla.  Olen ollut hieman ylikierroksilla ja se voisi rauhoittaa.

Kävimme illemmalla pizzalla ja suuntasimme moroskybaariin "yksille". Komeat oli maisemat,  mutta koska pelkään korkeita paikkoja, en uskaltanut mennä liian lähelle. 

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Pieni hetki hemmottelua

Olen joillekkin valitellut että ompa ollut tylsä kesä, en ole tehnyt mitään spesiaalia.  Ellei jotain pieniä hetkiä oteta lukuun. Monet ovat olleet reissussa,  tavanneet ihmisiä. Minä olen viettänyt mökkihöperön elämää neljän seinän sisällä ja ollut korkeintaan omalla kylällä.

MUTTA tänään pääsin edes hieman irti arjesta. Kävin Tampereella. Ensin kummitädin kanssa syömässä ja sitten ostoksille. Jossain vaiheessa meni niin hermot että ei tehnyt mieli kuvata mitään, joka kadun kulmassa ja koskikeskuksessa jotain hemmetin tuote-esittelijöitä ja myyjiä. Joo, ne tekee työtään, mutta en vaan jaksa niitä, kun en halua mitään kalakapseleita tai mitään ja ne oli heti mun kimpussa :)

Ostoksiakin syntyi:


Lankaa, lupasin tehdä yhdelle luokkakaverille pinkit villasukat. Seitsemän veljestä on hyvä sukkalanka.

Ihastuin keväällä telkkarissa pyörineeseen Kiiltokuvia sarjaan, ja nyt kun törmäsin tähän dvd-levyyn, jossa oli kaikki jaksot, niin oli pakko ostaa... Tässä on monia hyviä suomalaisia näyttelijöitä, esim. Sinikka Sokka ja Anja Pohjala.



Kalenteri, tämän naisen "aina mukana"-kapistus... Mitään menoja en muista ilman kalenteria, enkä aina vaikka ne sinne olisi laitettu ylös. Kertoo siitä kuinka laiska olen. Ja kuinka huonomuistinen.. Tykästyin tähän kanteen, koska olen vielä sitä ikäluokkaa, joka varmasti muistaa c-kasetit.


 Sitten panostus kauneuteeni ja terveyteeni ;) Kicksin puuteri, joka siis tyrmäsi minut kätevyydellään, en ole ikinä kuullutkaan tällaisesta! Siis tämä sopii kaikille ihosävyille, eikä tarvitse ruveta etsimään omaa sävyä. En ole kokeillut vielä käytännössä, mutta toivottavasti toimii. Se siis näyttää purkissa aivan valkoiselta.

Ostin myös The body shopin ihanan jalkakylvyn, jos se auttaisi kuiviin kantapäihin ;) Tuoksuu piparmintulta. Todella ihana, mutta ei ehkä kovin pitkäksi aikaa impattavaksi ;)
Suurin osa The body shopin tuotteet ovat kasvipohjaisia ja yritänkin vaihtoehtoisesti ostaa välillä tuotteita myös sieltä. Tuotteet ovat kyllä voimakastuoksuisia, eli jos on herkkä tuoksuille tai et pidä tuoksuista, en ehkä ole ensimmäisenä suosittelemassa sellaiselle henkilölle The body shopin tuotteita.  Kicksistä en osaa kertoa mitään muutakuin että myyjät ovat todella koulutettuja neuvomaan meikkeihn liittyvissä asioissa. Enkä siis epäile myös toisen liikkeen henkilökuntaa, mutta Kicksissä saa aina ammattitaitoista neuvontaa.










Pää hieman uhkaili säryllä, mutta se meni ohi ja nyt voin mennä onnellisena, mutta väsyneenä nukkumaan. Toivottavasti pian saan aikaiseksi kokeilla yllä esitettyjä tuotteita. Olen hirveän innoissani aina kun löydän jotain uutta :)