Paluu muistoihin

Taas muutama päivä sitten lähti lukiostamme joukkio kakkosia Kiinaan. Tuonne suureen ja pelottavaan maahan. Itsekkin olin vajaa vuosi sitten siellä, kasvamassa isommaksi, oppimassa itsestäni ja tuosta maasta ja hankkimassa kokemuksia. Siksi tuo pikkuisten lukion kakkosluokkalasiten Kiinaan lähtö pelotti. Menevätkö he ottamaan minulta omat muistoni ja kokemukseni pois ja tuomaan omansa tilalle. Tämä ei ole ehkä normaali pelko, kun miettii mitä heidän vanhempansa saattavat ajatella. Miten he pärjäävät, ei kai mitään ole sattunut, onko kaikki hyvin. 

Itse muistelen Kiinasta niitä ystävyyssuhteita joita solmin, saksalaisten ja kiinalaisten kanssa. Ne itkut ja naurut ja niiden syyt. Mukavat illat kiinalaisten ystävien kanssa ja kaikki ne nähtävyydet temppeleineen kaikkineen (joita oli ainakin sata samanlaista). Ja vain se mitä kaikkea koin tunnetasola ja kasvoin ihmisenä. Nitä kokemukisia en halua unohtaa ja niitä kuikaan ei saa viedä minulta pois. Matkailu avartaa!!!

Mutta olihan siellä ne ilmansaateet ja yöjunat, toivotaan että kakkoset saavat kokea myös nämä, todella epämukavat asiat. (Vaikka eihän kaikki tunnekuohutkaan ole mukavia, mutta ne on kasvattavia)

http://www.travelstart.fi/halvat-lennot/kiina

Hieman epätarkka kuva, mutta joka kuvaa paljon....

Mä oon niin jeejee!!!

En oikein tiedä mistä sitä alottais!!!

No ensinnäkin ehkä terveisiä perheleiriltä jolla olin isosena. Se kesti viikonlopun. Taas voin sanoa että lapset ovat aivan ihania!!! Ja siis etenkin pikkulapset, joita leirilläkin oli melkoisen mukavasti. Ääntähän niistä lähtee ja vasinkin kun niitä on samaan aikaan 11 ja ikähaitarilla 1-11 :) Toisaalta voin ymmärtää niitä jotka eivät tykkää esimerkiksi matkustaa jos lentokoneessa on paljon itkeviä lapsia (joskus siihen riittää yksikin), mutta minä olen niin lapsirakas että se ei haittaa. Selkä on hieman kipeä kun on leikkinyt lentokoneita lasten kanssa ja nostellut pienimpiä....

Opinpahan leirillä taas jotain uutta: tekemään hamahelmistä rannekorun ja sain uusia ideoita mitö tehdä tytökerhossa heidän kanssaan. Voin laittaa luomuksistani kuvia myöhemmin. :) Leirillä oli myös mulle hyvin tärkeä lastenohjaaja Tuula, kiitos olet opettanu mulle myöskin todella paljon.

Matkalla leiripaikasta kohti kotia radiossa soi Juha Tapion kelpaat kelle vaan ja se on yksi niistä kappaleista joita arvostan juuri sanojensa ja koskettavuutensa ansiosta.
http://www.youtube.com/watch?v=k20h4hZ4Roc

Nyt on niin onnellinen olo, kiitos Jumalalle siitä :)