Memories

Heips, näin flunssan ja kirjotusten lähetessä on hyvä suunnata katseet taas menneisyyteen. Viime viikolla meillä oli koulussa joukko kiinalaisia ja saksalaisia nuoria vierailulla. Se herätti taas paljon muistoja. Eräänä päivänä vahingossa suostuin lähtemäään heidän kanssaan kaupunkisuunnistamaan. Sen jälkeen oli jalat ja selkä kipeänä, ja totesin että kävely ei taida olla se oikea urheilulaji minulle. Ja samassa tuli mieleeni myös muisto kiinasta, olin muistaakseni ajatellut kiinan matkani jälkeen että en vähään aikaan sekaannu kiinalaisiin...Mutta kuinkas kävikään. Tuli tutustuttua ainakin uusiin ihmisiin ja juteltua Kiinan ja Suomen kulttuurieroista. Aina se koulusysteemi kiinnostaa, tämä eräs kiinalainen kyseli miten kouluunhaku täällä toimii ja kysyi onko kokeita vai haastattelu jne...

Siinä tilanteessa tuli sellainen olo että joo, miksi en lähtisi vielä joskus takaisin Kiinaan. He ovat niin aitoja ja ystävällisiä. Tämä yksi näistä kiinalaisista piti sateenvarjoa päälläni kun käveltiin kaupunkisuunnistuksen jälkeen koululle. Aaa, kuinka romanttista! :)


Haluisin tässä antaa muutaman ohjeen Kiinaan matkustaville:

1. Osta pullovettä, raanavettä ei kannata juoda (ja jos juot, keitä se vesi)
2. Sellasissa torin tapasissa paikoissa kannattaa tinkiä
3. Maitohappobakteerit ja hepatiitti-rokotus on ainakin hyvä idea
4. Kannattaa tutustua kulttuuriin etukäteen ja miksi ei myöskin nähtävyyksiin... Meillä oli kiinalaiset oppaat joita ei jaksanu kuunnella...
5. Ole valmis kertomaan ystävillesi Kiinassa jotainn Suomesta, he kysyvät sitä joka tapauksessa.
6. Varaa kameraan paljon tilaa kuville ;)
7. Ihmiset katsovat sinua!!! Ja jos olet vaalea niin vielä enemmän, samoin kuin pituuttasi...
8. Temppelit saattavat loppumatkasta näyttää aivan samalta
9.  Hanki hengityssuoja
10. Katso tuokapaikkasi tarkkaan



Tässä muutama kuva:

Katsomassa mattoja

Kiinalaistaurheilu, siellä oli tälläne ja sit taistelulajeja

Temppeli

Ruokaa, voisin veikata kanaa, juomana teetä tai limsaa

Minun vieressäni kolme henkilöä on se perhe jonka luona asuin

Tämän perheen tyttö, joka oli noin yhtä pitkä kun minä...

Kiinalaisia ystäviämme <3

Taivaan temppeli

Pagoda?

Meidän suomalainen matkapoppoo <3

Kiinan muuri

Tärkeän henkilön hauta, jolle ihmiset heittelivät rahaa saadakseen onnea

Budha patsaita

Monta pagodaa

Terrakotta-armeija

Suitsukkeita temppelin ulkopuolelola

Liikuntatunti

Eräs ruokapaikka ulkopuolelta

100 vuotias muumimamma!

Eilen tuli kuluneeksi 100-vuotta rakastetun satutädin ja taiteilijan Tove Janssonin syntymästä! Jansson muistetaan eritoten muumeista, joihin kuulemma alkoi jo kyllästyä. Hän olisi halunnut tulla tunnetuksi taidemaalarina. Muumit ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja ja niistä on tehty vaikka mitä oheistuotteita, mukit varmasti tunnetuimpina.


(Tove Janssonin seksuaalinen suuntautuminen ei varmastikkaan ollut kovin monelle yllätys, hänellä oli suhteita miesten kanssa, mutta elämänkumppanin hän löysi Tuulikki Pietiläisestä. Tuolloin homoseksuaalisuus oli rikos, joka poistui Suomen laista 1971 ja tautiluokituksista 1981...  )

Millanen on teidän ensikosketus muumeihin? Mulla se on ehdottomasti muumilaakson tarinoita telkkarista! Olen aina rakastanut muumeja ja nytkin omistan kokoelman mukeja ja muuta pikku tilpehööriä... Muumeissa on sellaista filosofiaa, muistakaa piisamirotta muumipeikosta ja pyrstötähdestä!

Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen.
Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se tavallisesti on?
Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu.
- Muumipappa

 
Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa.
- Nuuskamuikkunen

 Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. (Muumipappa)

"Unohda jo mennyt kamaluus

on edessämme kaikki kauneus ja ihanuus

on meri jota nähnyt enkä milloinkaan

                                                    ja kauniit näkinkengät joita poimitaan"

Vem ska trösta Knyttet? 



 

Voittajafiilis!!!

10 viikkoa, en voi uskoa tätä! 10 viikkoa ilman röökiä... Periaatteessa mä lasken sen niin, koska vaikka oon yrittäny lopettaa oon ehkä polttanut noin 5 röökiä tämän 10 viikon aikana. Enkä ole ostanut omaa askia, vaan pumminu muilta!!

Olin pitkään jo miettyny lopettamista, mutta koskaan siitä ei vaan tullu mitään. Mulla vaan ei ollut tarpeeksi tahtoa lopettaa, monet oli sanonu mulle siitä et yritä lopettaa ja itekki ajatellu sitä. Mutta se täytyy tulla itsestään se tahto ja voima siihen lopettamiseen. Kerran sitten yksi mun opettaja näki mun ostavan tupakkaa, kun se oli mua ennen kassalla... Se sitten vaan puhu siitä kun sillä oli ollu syöpä ja se oli just parantunu ilmeisesti siitä... Se vaan sano että ajattele terveyttäs ja itsees, tommonen pössyttely ei oo järkevää. Sen jälkeen kaikki muutkin opettajatkin tiesi asiasta, että niin se juttu kulkee. Mutta toisaalta sen jälkeen ei menny kauaa kun lopetin, ja sen jälkeen oon polttanut sen 5 röökiä... Ja tässä ollaan, 10 viikkoo ilman. Eikä ole tarvinnut turvautua juuri yhtään nikotiinipurkkaankaan. Muutaman olen ottanut kun on niin tehny mieli ja näin, mutta niitäkään en välittäisi syödä... Ne oksettaa.

Nyt jo voin olla tosi ylpeä itsestäni, vaikka vielä on tehtävä töitä, monesti on ollut mielessä se askin ostaminen... :)

Kiinassa se polttamiskulttuuri oli ihan erilainen. Ikinä en nähnyt hirveen nuoria, oman ikäisiäni polttavan, vaan olivat he hieman vanhempia! Ja se että he polttivat autoss, ravintolassa, hotellissa, kaikkialla sisätiloissa. Hotellin käytävän lattiamatolla oli "mukava" katsoa niitä pieniä tuhkakasoja, ties vaikka olisi mattokin lillunut syljestä. Ja se tupakan haju ei ollut samanlaista kuin täällä, eli tupakka varmaan olisi maistunut pahemmaltakin kuin täällä.

Kuka, mitä, häh!

Tervetuloa rippileiriltä! Olin isosena jo neljännen kerran. Omasta riparistani on siis neljä vuotta. Nämä 15- vuotiaat tuntuivat niin nuorilta vaikka ikäeroa on vaan neljä vuotta... Itsekkin sain leiriltä paljon. Vaikka leiriläisten ja isosen kokemuksia ja oppimäärää ei voi verrata. Leirillämme vieraili sellainen moottoripyöräjengi kuin Gospel riders, ja ne kertomukset ja julistus oli jotain sellaista joka veti kyllä hiljaiseksi. Se yksikin mies kertoi elämästään niin että tunsin voivani samaistua ja tuntea sen  kuinka Jeesus auttaa! Oli tilanne mikä tahansa, kuinka syvällä ahdistuksen tai pahuuden syövereissä oletkaan. Kuinka paljon se toisenlainen elämäntyyli houkkuttelisi -se maailma jossa ei Jeesusta tunneta ja raha, valta ja juopottelu on tärkeämpää- kuinka paljon parempi onkaan olla Jeesuksen huomassa. Vaikka houkutuksia ja alamäkiä on, kaikesta kyllä selviää. Sen olen lyhyen elämäni aikana oppinut. Mikään ei tule helpolla ja että elämä ei ole helppoa tai itsestäänselvyys. Mutta se mistä apunsa saa tai hakee on se ratkaiseva lenkki. Alkoholi ei ainakaan auta, tai no joo, mutta vain hetkeksi. Senkin olen oppinut että se on asia josta en ole omassa elämässäni tuntenut olevan mitää hyötyä, vain haittaa.
             Miksi leirin jälkeen täytyy tulla sellanen ahdistus!?  Ei osaa tehä mitään, ja ei jaksa tehä mitään. Se leirin loppu tulee aina niin yht´äkkiä. Sitä ikäänkuin repäistään ihminen pois siitä leirimaailmasta ja rutiineista aivan tosi nopeesti. Yksin olo ahdistaa, mutta ei osaa olla kenenkään kanssa, koska on se leiri niin päällä että paras olis niitten ihmisten kanssa jotka siellä oli. Mutta  mikään ei jatku ikuisesti, paitsi elämä jos valitsee tien seuraten Jeesusta. Leiri on toisaalta aina väsyttävä kokemus, ei juurikaan omaa aikaa, mutta kotona sitä tuntuu olevan liikaa.Tää ajatusten ja tunteiden hullunmylly.  Ihana on tutustua uusiin ihmisiin ja leirillä ihanan helppoakin ja ihana tutustua paremmin vanhoihin tuttuihin. Monista ihmisistä tuli rakkaampia kun mitä osasi odottaa ja joidenkin ihmisten kuuluminen edelleen elämääni on kiitosaiheista suurimpia. Kiitos heille siitä.

Haikealla, väsyneellä, tyytyväisellä ja hieman ahdistuneella fiiliksellä eteenpäin elämässä!

Kesätunnelmia

Asiaan jalkapallo! Öitä on tullut valvottua ja kannatettua omia lemppareita näin kotisohvalta. Harmi vain että Espanja tippuu, Englanti tippuu,  molemmat suurimpia lemppareitani, mutta onneksi Ranska on vielä mukana ja samoin Brasilia ja Argentiina. Mutta ne eivät niin suurina suosiukkeina kuin kolme aiemmin mainittua. Jalkapallo kuuluu kesään ja omien suosikkien kannattaminen. Muistan kun 2010 maailmamestaruuskisat tulivat, katsoin kaikki Espanjan pelit. Nyt kiinnostavat koko kisat jo pelkästään ilmiönäkin. Millainen on isäntämaa, ketä pelaa, miten ja kuka voittaa... Mitä tapahtuu kaiken jalkapallonäytelmän takana. Sitä voi jokainen miettiä ja ottaa itse selvää... hehe! :)

Kaverieni kanssa ollaan puhuttu urheilusta ja he eivät voi ymmärtää jalkapalloinnostustani. He ovat enemmän jääkiekon ystäviä, vaikka kyllä minä sitäkin välillä katson, mutta harvemmin. Itse en ole kumpaakaan ikinä pelannut, enkä sääntöjä täydellisesti ymmärrä. Mutta mielenkiinto korvaa kaiken.

Juhannuskin on tässä välissä ollut ja mennyt kirjoituskertojen välillä. Itse olin vanhempieni luona syömässä ja kävin savusaunassa ja uimassa, vesi kyllä oli tajuttoman kylmää vaikkakin uimakelpoista. Sen jälkeen menin Rönniin kuuntelemaan Paula Koivuniemeä ja katsomaan juhannuskokkoa! Vaikka olen jo melkein yhdenkäntoista, tämä oli ensimmäinen kerta kun näin juhannuskokon.

Olen tänä kesänä käynyt myös jo soutelemassa ja saanut itseni poltettua järvellä ollessani. Aurinkorasva olisi ollut hyvä idea.:)

Ensimmäiset festaritkin on kokeiltu, tosin ei mitkään normaalit musiikkifestarit vaan runofestivaalit!  Annikin runofestivaalit Tampereella kesäkuun alussa. Ehdin käväistä parisen tuntia ja nähdä muutaman runonlausujan ja dadakoneen.

Nyt se kesä alkoi...... tai sitten ei

Kesäloman ensimmäinen päivä. Ilma on hiemen harmaa, ei yhtään kesäinen. Missä on  aurinkoinen hellesää, mukava rantailma?


Onnea uusille ylioppilaille, nyt mä jäin melkein yksin opiskeleen. Te ikätoverit valmistuitte, minä vasta puolen vuoden päästä. Ikävä on, mutta yhdessä on koettu ensimmäinen lukiovuosi ja joulujuhlan valmistelu, vanhojen tanssit, potkiaiset ja penkkarit, vanhojen jatkot, jatkojen jatkot... Yhdessä on lusittu ties monetko koeviikot ja mikä tuskaisinta, istuttu tunkkaisessa ylioppilassalissa. Mutta kaikesta on selvitty yhdessä. Osa jäi matkan varrella pois, mutta me jatkoimme ja selvisimme. Tulipahan teidänkin puolesta ja teidän takia itkettyäkin. Kiitos!





















Onnea TE!

Kesää!!

Moips!

Kesä on mielestäni parasta aikaa unelmoida ja toteuttaa niitä päättömiäkin unelmia!Ylempänä kesäisiä kuvia Saarenmaalta, Ranskasta ja Suomesta!
Mitä te haluatte tehdä tai kokea kesällä?

Itse haaveilen että pääsisin matkustamaan, mutta se ei ole niin helppoa yksin asuvan opiskelijan toteuttaa. Joten se taitaa jäädä väliin. Mutta joku reissu suomessa täytyy kyllä yrittää järjestää...

Kuumailmapallolla lentäminen (vaikka olen ikuinen korkeiden paikkojen pelkääjä)

Yöuinnit

Lukeminen, monta kirjaa on jo mielessä mitä haluaisin lukea. Kouluaikana ei ehdi lukea kuin koulukirjoja. Niitä tosin tulee luettua myös kesällä, koska ylioppilaskirjoitukset... blaah!

Festarit (yhdet on pakko kokea, sain sit kumminkin sen pistoksen viime kesänä)

Leiri (yksi leiri on pakko kokea, ei kesää ilman leiriä, tällä kertaa rippileirillä isosena)

Kesäteatteri

Kävelyretket maalla kaverin kanssa

Uiminen meressä

Rakastuminen

Rentoutuminen, haaveilu

Paljon liikuntaa (I hope so)

Uusia ystäviä

Kesäjuhlat

Tällästä tänään, haaveilemaan kaikki. Se on terveellistä. :)