Elämää, ei sen enempää...

Höpinöitä elämästä ja arjen pikku asioista

torstai 23. marraskuuta 2017

Mielenterveysviikko

Tänä vuonna mielenterveysviikkoa vietetään 19.−26.11.2017.
Itse olen ollut herkkä kuuntelemaan omaa vointiani arjessani. Jos psyykkisesti voi huonosti, on hyvin vaikeaa selvitä arjesta. Itse aikanani kun sairastuin psyykkisesti peittelin sitä läheisiltäni ja yritin jaksaa pakonomaisesti ja vain selviytyä. Se vain pahensi oloa, kun näytteli iloista, vaikka olo oli todella kurja. Yritti esittää että kaikki on normaalisti. Koulu ei mennyt niin hyvin kuin mitä olisin halunnut.

Itse ei jaksanut hakea apua, tai jaksoi, mutta ei jaksanut pitää puoliaan. Ihmiset vaihtuivat, ei osannut kertoa tuntemuksistaan. Ei saanut tarvittavaa tukea sieltä mistä sitä odotti.

Nykyään kun elämä on helpottunut, huomaan sen tärkeyden että ei yritä jaksaa yksin liian pitkään. Olen kertonut menneisyydestäni lähimmille ystävilleni, ja he tukevat ja ymmärtävät oman jaksamisensa rajoissa. Nyt tiedän paremmin mistä hakea apua, jos sitä tarvitsen. Ja tiedän millaista apua olisin tarvinnut nuorempana.

Jos huomaan, että en jaksa arkea, en vaadi itseltäni siinä myöskään liikaa. Yhtenä päivänä tiskaan, seuraavana pesen pyykit jne. Loppupäivän voin levätä. Aina ei jaksa ehkä edes tiskata, mutta itselleen on oltava armollinen.

Sairaus opetti armollisuuden lisäksi myös sen että koulu/työ ei ole oikea jos se vie enemmän voimavaroja kuin mitä antaa. Totta kai työ voi olla raskasta, mutta jos se itsessään ajaa väsymykseen, herää itselleni ajatus: onko tämä minun paikkani?

Mikä itseäni auttoi eniten? Olen miettinyt, että se oli hyvä että sinnittelin. Enkä jäänyt vain kotiin, koska pelkäsin että jämähdän sinne. Itselleni oli tärkeä se sosiaalinen ympäristö missä elin. Että en jää kokonaan ulkopuolelle. En tiedä, oliko se kaikkein järkevintä. Onneksi pystyin käsittelemään tunteitani myös monella muulla tapaa kuin ammattiauttajan kanssa. Ehkä sitä olisi kaivannut, jonkun sanomaan että sinä riität, olet tarpeeksi hyvä, sinä kelpaat.  Oli minulla onneksi myös sellaisia ihmisiä elämässäni, joille avauduin kun olo oli tarpeeksi kurja. Kiitos heille läsnäolosta, se oli korvaamatonta.


Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua:

 Mielenterveyden keskusliitto http://mtkl.fi/
Mielenterveysseura  https://www.mielenterveysseura.fi/fi
Yeesi (josta löytyy esim. sekasin-chat)  http://yeesi.fi/
Mannerheimin lastensuojeluliitto  https://www.mll.fi/nuorille/



Kaikille valonpilkahdus pimeään syksyyn! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti